Archive for the ‘Kesä’ Category

Pisalle jälleen!

27/06/2014

1.kesalehto1.6.14
Vanha polku Pisalle näkyy vielä kartoissa, mutta ei maastossa. Löytyisikö väylä Korjanperälle kumminkin?

2.kotkansiivet1.6.
Mahtava kotkansiipi-harmaaleppälehto hurmasi heti alkuun. Oli kesäkuun ensimmäinen päivä.

3.lehtopuro1.6.
Soliseva pikkupuro täydensi alkuelämyksen.

4.kotkansiipi1.6.

5.lehto1.6.
Kotkansiivistä tuli ylevä ja hurmaantunut olo. Niitten tuoreutta piti huokaillen ihastella.

6.pisalle1.6.
Kun löysimme ensimmäisen jyrkänteen, tiesimme kääntyä kulkemaan sen alapuolella kohti luode-pohjoista. Olimme Pisan itäpuolen rinteillä.

7.pisalle1.6.
Sateitten jälkeen kalliot valuivat vettä.

8.jyrkanteita1.6.
Jyrkkää kalliota riitti… Mutta kadotimme sankassa metsässä maamerkit, emmekä osuneet Korjanperän kiviputoukselle.

9.korjanpera1.6.
Pääsimme kuitenkin vaaran laelle aikamme kuljeskeltuamme. Olimme kulkeneet rinnettä korkeimman paikan ohi, mutta tutut näkymät veivät meidät tornin kohdalle. Pettymykseksemme uutta tornia ei oltu saatu rakennettua vieläkään. Tämä taas tietää sitä, että kun se on saatu joskus paikalleen, on meidänkin tultava se testaamaan.
Tässä olemme Korjanperän yläpuolella. Maisemat täältä ovat edelleen parhaimmat kohti Siikajärveä, Mustikkamäkeä ja muita Pisaa matalampia vaaroja.

10.pisa1.6.

11.pisanportaat
Uudet teräsportaat on jo melkein valmiit. Laskeuduimme niitä pitkin alas etsiäksemme toista kautta Korjanperän järkäleet.

12.korjanpera1.6.
Ja täällähän se löytyy, mahtava ja vaikuttava kivivirta.

13.korjanperalla1.6.
Tämä näky saa hiljaiseksi.

14.pisanpuroja1.6.
Nyt osasimme suunnistaa sankassa metsässä paremmin kohti lähtöpaikkaamme. Kuljimme saniaismetsän läpi linnunlaulun täyttämässä kesäsunnuntaissa. Puro solisi, vihreys valloitti. Ja me olimme tehneet hienon oman seikkailun Pisan rinteillä.

Pisa-reissuja täällä lisää.
Ja täällä

Niittylahden retkeilyreitillä ensimmäisenä luonnonpäivänä

23/09/2013

luonnonpaiva a

Ulkoilu- ja retkeilyalue Vehmersalmentien (nro 539) varressa Kuopion kaupungin alueella tarjoaa levollisia maisemaelämyksiä ja luonnonrauhaa.

luonnonpaiva b

Kymmenen kilometrin mittainen retkeilyreitti yhdistää kaksi luonnonsuojelualuetta toisiinsa, Tonkkurinmäen ja Mustamäen luonnonsuojelualueet.

luonnonpaiva c

Tonkkurinmäen selänne upeine männikköineen.

luonnonpaiva d

Tämä selänne rauhoitettiin vuonna 1974 merkittävänä geologisena kohteena, luonnonmaiseman ja metsäkasvillisuuden suojelualueena.

luonnonpaiva e

Selänteen päälle kiipeämistä helpottaa muutamat portaat.

luonnonpaiva f

luonnonpaiva g

Selänteen korkein kohta on 143 m merenpinnasta. Komealle, tasaiselle kivelle nouseminen kannattaa, sillä maisema aukeaa kohti Kuopiota ja Kallavettä. Näköalapaikkoja löytyy lisää pitkin selännettä.

luonnonpaiva h

luonnonpaiva i

luonnonpaiva j

Retkipolku kulkee osin metsänhoitotietä, jolta poikkeava polku ei kovin hyvin hahmotu heikosti näkyvien merkintöjen takia. Tämä ongelma on hyvin monella retkeilyreitillä, ja saattaa usein eksyttää.
Polun varrella kohtaamme pikkuisen Joutenlammen.

luonnonpaiva k

Järeiden kuusten katveessa on turvallista kulkea, vaikka mistäpä sitä tietää, millaisia otuksia kivien takana kurkkii!

luonnonpaiva l

Tässä vaiheessa alkaa jo evästauko tulla mieleen, ja kaivataan tulevaa laavua.
Vaan laavu olikin niin miehitetty, että matkaa oli pakko jatkaa ja etsiä eväspaikka sammalkiviltä. Laavu on pikkutien päässä, joten sinne on helppo tulla vaikka autolla ja kuljettaa isommankin eväskuorman tulille.

luonnonpaiva m

luonnonpaiva n

Saavutimme lopulta Mustamäen luonnonsuojelualueen, jossa on useita katselupaikkoja kallioisilla jyrkänteillä. Mustamäki on suojeltu v. 1974 geologisena muodostumana ja metsäkasvillisuuden ja maiseman suojelualueena.

luonnonpaiva ooo

Kalliot nousevat nelisenkymmentä metriä järven pinnasta. Paikoitellen kalliot putoavat pystysuorasti veteen. Alla siintelee Mustajärvi.

luonnonpaiva p

Vihreässä sammalmetsässä virtailee metsäpuro. Sen värikkyys pysäyttää.

luonnonpaiva q

Kaupunki on hankkinut katselutornin v.2012, ja sieltäpä kelpaa maisemia tutkia ja kiikaroida.

luonnonpaiva r

luonnonpaiva s

luonnonpaiva t

Rytmikkäät kivet pistävät silmään retken loppupuolella.

luonnonpaiva u

Niittylahden retkeilyreitti alkaa ja loppuu tässä puuvanhuksen luona. Se on Kuopion kaupungin Harjulan tilalla kasvanut petäjäpuun latva. Harjulan tilan omisti eversti, ritari, Suomen sodan sankari C.L.Lode. Puu on ollut historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Kuopiossa. Sen ikä on arviolta 240 vuotta. Turvallisuussyistä se oli kaadettava v.2005, ja sen latvaosa on tuotu Niittylahteen, jonka takamaita Lode aikoinaan omisti. Tyviosa seisoo edelleen Kuopiossa Niuvantien risteyksessä.

Lintharjun luonnonsuojelualue Suonenjoella on tutustumisen arvoinen

01/08/2013

lintharju1
Patikoijalle, ulkoilijalle ja kuntoilijalle löytyy oivalliset maastot Lintharjun monimuotoisesta luonnosta. Meidän aloituspisteemme sijoittui Metsäntutkimuslaitoksen lähettyville.

lintharju2
Lintharjun pääselänne on luonnonsuojelualuetta ja sitä voi ihailla erimittaisilla luonto- ja ympäristöpoluilla. Polun rastitauluja on jopa 35 kappaletta, ja ne kertovat ympäröivästä luonnosta ja kulttuurista. Me jätimme suojelualueen ulkopuolisen polun kulkematta.

lintharju3palolampi
Kumpuilevassa maastossa on kauniin pyöreitä suppalampia, kuten tämä Pieni Palolampi.

lintharju4

lintharju5

lintharju6
Kuinka voikaan pystyssä kasvavat mäntypuut rauhoittaa mieltä! Tulepa tänne rauhoittumaan ja keräämään voimia.

lintharju7mantykukka
Polun varella esittäytyy lehtivihreätön mäntykukka.

lintharju8
Luonnon omat harmaat sävyt miellyttävät silmää; siinä on ikiaikaisuutta.

lintharju9
Mustikkavaltainen aluskasvillisuus on houkutteleva..

lintharju10mustikkaa
..niin houkutteleva, että jokainen meistä uppoutui luonnon välipalalle.

lintharju11umpilampi
Harjun useat suppalammet ovat kasvaneet osittain umpeen.

lintharju12
Lintharjun pääselänne on kapea ja jyrkkä, vain noin 15-25 metriä leveä.

lintharju13
Täältä voi ihailla harjukumpumaastoa ja suppakuoppia, joissa on suokasvillisuutta.

lintharju14

lintharju15onkilampi
Onkilammen rantaan laskeutuessa tulee eteen lehtokorpi.

lintharju16lehtokorpi
Lintharju on merkittävä pohjavesialue. Suurin pohjaveden purkautumiskohta on Onkilammen alue. Lampeen noroilee lähteikkörivistöjä.

lintharju17pohjanruttojuuri
Täällä kasvaa harvinaisuuksia, kuten pohjanruttojuuri.

lintharju18lehtokorpi
Tervaleppäkorpi on rehevä ja runsas.

lintharju19ahvenlampi
Luontopolku kiertyi yli pääselänteen toiselle puolelle ja alas Ahvenlammen rantaan.

lintharju20kangasajur
Runsaan kanervakasvuston takana kukkii samalla värisävyllä vaatelias harjukasvi, kangasajuruoho.

lintharju21jakalaa
Paisterinteillä kasvaa komeaa jäkälää, paras siis pysyä polulla, ettei jäkälä vaurioidu.

lintharju22lakkaa
Vaihteeksi tulee eteen oikea suo lakkoineen ja vaivaiskoivuineen.

lintharju23juolukkaa
Ja missä kasvaa näin suuria juolukanvarsia?

lintharju24palolammenlaavu kaakkurit
Hieman harhailtuamme löydämme paikallisen asukkaan opastamana Palolammen laavulle.
Loppueväät voi nauttia täällä, katsellen kaakkuripariskunnan rauhallista liikehdintää.

lintharju25palolampi pieni
Lintharjulla voi kulkea joko 3, 8 tai 14,5km:n mittaisia polkuja, ja varioida oman mielen mukaan. Nämä reitit kuuluvat Sisä-Savon retkeilyreitistöön, mutta toivoisin lisää konkreettista infoa maastoon, jotta tämä suojelualue tulisi enemmän tunnetuksi myös ulkopaikkakuntalaisille. Se on toimiva läpi vuoden: voit patikoida, marjastaa ja sienestää, hiihtää ja lumikenkäillä. Ja kun pysyt nimenomaan suojelualueella, vältyt näkemästä maa-aineksen ottopaikkoja ja ampumarataa.

Keyritynjoen koskia kanootilla

09/06/2013

1.lehmikoski29513

Toukokuun lopussa oli aika tehdä henkilökohtainen kevätretki oman veljen kanssa, ja nyt kohteena oli Rautavaaran ja Nilsiän rajajoki Keyritynjoki. Vesi oli laskenut parikymmentä senttiä pari viikkoa aiemmin tehdystä tarkastuksesta.
Aamu oli aurinkoinen ja toukokuuksi hyvin lämmin.
Jalkauduimme tarkistamaan suurimmat kosket ja tekemään kulkusuunnitelmaa. Tässä Lehmikoski, reilun kilometrin mittainen.

2.myllykoski

Myllykoski, jossa vasemmalla näkyy pohjapato. Aikoinaan tästä on kulkenut maantie, jonka sillanrippeet ovat muistona.

3.myllykoski

Myllykosken alajuoksulla.

4.myllykoski

Myllykoskeakin tuumittiin rauhassa. Luulimme että pahimmat kosket oli nyt esikatsastettu.

5.likolahti

Melominen aloitettiin Likolahdesta, Keyritynjärven eteläisimmästä lahdesta.

6.keyritynjoki

7.keyritynjoki

Joen tunnelma oli täydellinen.

8.keyritynjoki

Näimme monia majavanpolkuja ja runsaasti rentukoita ja valtavat punertavat penkereet mesimarjankukkia.
Mutta koimme myös yllättävän vaikean kosken, Hakopadonkosken, jota rantauduimme tarkastelemaan pitkäksi toviksi suunnitelmaa tehden. Sen verran siinä oli vaikeutta, jotta kun lopulta saimme sen laskettua juuri oikeaoppisesti ohjaillen, pääsi riemunkiljahdus helpotuksesta.

9.keyritynjoki

Hakopadonkosken jälkeen ja valtatie 75:n alitettuamme nousimme ansaitulle evästauolle rantapenkalle. Iltapäivän rauha lepäsi ympärillämme. Olimme puolimatkassa.

10.keyritynjoki

Rauhallista maisemaa, mielen rentoutusta, sukellusta yhdeksi luonnon kanssa.

11.keyritynjoki

12.keyritynjoki

Käki kukkui rannan puussa piilotellen. Ja näkymät aukenivat aina vain täydellisinä eteemme.

13.keyritynjoki

Vielä ne kaksi koskea oli edessämme, joko tämän mutkan takana?

14.koskenlaskijatkeyritty

Kun Myllykoski ja Lehmikoski oli saatu sujuvasti lasketeltua kapeista väylistä väistellen rannan kaartuneita puita, olimme melkoisia voittajia.

15.lehmikoski

Lehmikoski jäi solisemaan omaan tahtiinsa. Olimme ohittaneet kuusi koskea, kolme niistä kohtuullisen vaikeita. Mieli oli noussut pilviin. Luonto antoi meille reilulla kädellä energiaa jokiretken muodossa.

16.keyritynjoki

Loppumatka oli leppoisaa ja kiemuraista jokea viljapeltojen keskellä. Kielopenkat reunamilla olivat ällistyttävän runsaita.
Olimme kulkeneet reilut parikymmentä kilometriä Keyritynjärvestä Alaluostaan kanootillamme. Vaikka päivästä tuli pitkä autolla-ajomatkoineen niin väsymystä ei tuntunut. Sellainen eufoorinen tunnetila pysyi mielessä pitkään.

Retkestä kiitän veljeäni. Luonnon antaman onnentunteen tahtoisin välittää ja tarjota niille ihmisille, jotka haluavat luonnonläheistä vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Savossa riittää luonnonrauhaa!

Puijo, pidä pintasi!

09/10/2012

Jo Z.Topelius on sanonut, ettei täyttä käsitystä Kuopion kauneudesta voi saada, ennen kuin on noussut tuolle kohoavalle harjalle… Puijo on yksi Suomen tunnetuimmista näköalapaikoista, jonka laki on 232m korkealla merenpinnasta. Puijolle perustettiin maamme ensimmäisiä luonnonsuojelualueita jo vuonna 1928. Aluekokonaisuutena se on harvinaisen monipuolinen mukaan lukien kasvit, linnut ja metsät sekä ikivanhat kalliot.

Nyt käynti Puijolla vei päivänpolttavaan puheenaiheeseen, Konttilaan, ja sen kiertävälle polulle. Konttilan kierto on 2,3km.

Vaikka polku onkin merkitty varsin hyvin viitoituksineen, niin Konttilassa ennenkäymättömälle sattui kuin sattuikin tulkintavirhe, ja niin oltiin menossa kohti Satulanotkoa. Sen huomasi metsän muuttumisena lehtomaisemmaksi.

Luonnontilainen metsä aamupäivän auringossa veti kyllä puoleensa.

Mutta palasimme takaisin paikkaan, missä tie vie Konttilaan, Puijon luonto- ja opastuskeskukseen.

Tila on keskellä Puijon selännettä. Vieressä sijaitsee kaksi luonnosuojelualuetta ja laajentumishalukas golfkenttä. Eihän näille pelloille!

Konttila on entinen pappilan torppa, joka edustaa perinteistä itäsuomalaista mäkiasututsta. Sen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Torpan nimi on alunperin ollut Kokonmäki.

Tilan rakennuksia on kunnostettu pääosin EU-rahoituksella v. 2002-2004. Peltoa on kolme hehtaaria. Tilalla on yksityisyrittäjä, jonka palveluihin kuuluu mm. ulkoilukahvio, kotieläimiä ja kesäaikaan luontonäyttely.
Jos golfkenttä laajenee Konttilan pelloille, säilyykö perinteen tuntu, vanha aika?

Konttilasta polku jatkuu mehevään luontoon.

Vaikka kaupunki on aivan lähellä, täällä voit rauhoittua ja uppoutua luonnontuntemuksiin.

Näissä tunnelmissa väitän olevan enemmän aitoutta kuin millimittoihin ajetulla viheriöllä.

Lopulta pujahdetaan metsästä Puijon hyppyrimäen viereen, josta avautuu näkymät Kallavedelle. Vanhat ikikalliot tervehtivät meitä rinteessä, meitä, joille vieläkin on epäselvää, mitä haluamme jättää perinnöksi tuleville polville.

Konttilan kierron lisäksi Puijolla on kaksi muuta luontopolkua, Puijon polku ja Kokonmäen kierto, molemmat noin 2km. Muita ulkoilureittejä löytyy kiitettävästi. Joka tapauksessa Puijo on paljon: näköalapaikka, ulkoilu- ja virkistysalue, talviurheilukeskus, lehtokeskus, kansallismaisema, ja paljon muuta.

Telkkämäki tarjoaa perinteitä

08/10/2012

Kaavin kaskiperinnetila Telkkämäki tarjoilee vuosittain yleisölle tuulahduksia perinteisistä maaseudun elintavoista ja töistä. Menneen kesän tapahtuma oli Puskasoitto- ja perinnepäivä elokuussa.

Rukiinleikkuun lisäksi toimitettiin kaskipellon muokkaus ensin sorkka-aatralla ja sitten risukarhilla.

Uuden rukiin kylväjä eteni vakaasti.

Perinteisiä käsitöitä edusti mm. sammalmaton punominen karhunsammalesta. Opettajana P. Kuikka.

Tarjolla oli kahvia ja pelimannimusiikkia, ja yleisö tuntui viihtyvän. Ensi kesänä on taas uudet mahdollisuudet tutustua itäsuomalaiseen perinteeseen täällä Metsähallituksen hoitamassa miljöössä.

Telkkämäki myös täällä

Arvokas maisema-alue

06/10/2012

Pohjois-Savossa, Juankoskella, on runsaasti arvokkaita maisema-alueita. Jonkinmoisen kokonaiskäsityksen ainutlaatuisesta ympäristöstä saa esimerkiksi melomalla Ala-Siikajärvellä.


Kuva on otettu Kypäräisen rinteeltä. Edessä Niittysaari ja taustalla Salmenpelto maalaisidylleineen.


Hoikkasaari edessä, takana vasemmalla Huosiaisniemi, keskellä Mustikkamäki ja oikeanpuolimmaisena Pisa.
Pääosa alueesta on Pisa-Kypäräisen rantojensuojeluohjelmassa. Pisa on rauhoitettu geologisen muodostuman ja vanhojen metsien suojelualueena, Huosiaisniemi lehtojensuojelualueena. Näiden lisäksi Mustikkamäki kuuluu olennaisesti Pisavuoren luonto- ja maisemakokonaisuuteen.


Täällä koet monipuolisen järviluonnon ja sen arvot: luonnonmaisemat, harvinaiset kallioperän muodot, melko luonnontilaisina säilynyt metsä- ja kaskikasvillisuus ja rakentamaton luonto. Emäksisiä kivilajeja sisältävät alueet ovat erityisen merkittäviä kasvien tutkimukselle.


Kalkkikiviniemi on erityisen kaunis järveltä käsin.


Tämäkin on Natura-aluetta.


Vesillä kulkiessa suojelemme maaston kulumista ja hahmotamme kokonaisuuden.


Mustikkamäki


Mustikkamäki ja Pisa ja ohi menevä ukkosrintama


Ala-Siikajärvi ja Kypäräinen


Kypäräinen ja suojeltu Hoikkasaari


Kypäräinen ilta-auringossa


Kypäräisen kunnioitettava jyrkkä seinämä.

Melominen Ala-Siikajärvellä oli kevätkesän kohokohta.Sulan veden aika on verraten pitkä, joten näitä maisemia voi katsella hyvinkin erilaisissa tunnelmissa. Näille vesille mahtuu useampikin kanootti, joten tänne elpymään!

Pisa
Kypäräinen
Mustikkamäki