Archive for the ‘Kevät’ Category

Kolvananuuro Pohjois-Karjalassa

24/06/2015

1kolvananuuro24.5.15

Kolvananuuron luonnonsuojelualue sijaitsee Kontiolahden ja Enon kuntien mailla Pohjois-Karjalassa. Rotko on osa kymmenien kilometrien pituista jyrkkärinteistä murroslaaksoa. Luonnonsuojelualue on noin neljä kilometriä pitkä ja noin neljäsataa metriä leveä. Retkelle uuroon pääsee molempien kuntien omilta pysäköintipaikoilta.

kolvananuuron p-paikka

Kontiolahden P-paikalla on opastustaulut, pöytä penkkeineen retkievästelylle, sekä kuivakäymälä.

kallioperän kivilajikerroksia2

Rotkolaakso muodostui viimeisen jääkauden aikana, kun jäät virtasivat ja hioivat rotkoa syväksi. Kolvananuuro on Suomessa ainoa paikka, jonka kalliot on todistetusti syntyneet kerrostumalla. Tämä voisi olla yksi esimerkki kerroksista.

opasteet3

Tästä matkaa voi tehdä niin Kolille kuin Patvinsuolle saakka. Välietappeja on laavuineen polun varrella. Me valitsimme Uuronreitin, jonka pituus on noin 5 km. Ajankohtana helluntai 2015, toukokuun 24.pv.

leveällä polulla4

Polku voi olla jossakin kohdin kovin herraskaisen leveä, muttei juuri tämän jälkeen.

tupasvilla kukkii5

Vuoden luonnonkukkienpäivän teemakasvi tänä vuonna oli tupasvilla. Tässä se kukkii juuri toukokuun lopulla ennen kuin valkoiset siementupsut valmistuvat.

pienikoiralampi6

Pieni Koiralampi sijaitsee jo alkumatkassa. Se on kasvamassa umpeen hiljalleen. Suuri Koiralampi jää taaksemme ja jää tällä kertaa retken ulkopuolelle.

pienellä koiralammella7

Musta vesi näyttää pohjattomalta ja kuvastelee rannoilta kohoavaa seinämää.

laavulla8

Lammen rannalla on kuivakäymälä ja tulipaikka, joka kannattaa hyödyntää, koska tällä retkellä toista ei tule vastaan.

kuolevatkuuset9

Soistuminen saa kuuset kuolemaan lammen rannalla. Luonto muuntuu, niin kuin aina. Luonnontilainen metsä hoitaa itse itseänsä.

puro koiralammesta b

Koiralammesta lähtee puro virtaamaan pitkin uuron pohjaa, välillä peittyen kivien alle. Tässä puron pohjalla näkyy raitaisia kiviä, eiköhän liene juuri niitä kerrostuneen kallion murikoita.

kivinen tie 10

Polku on vaativa ja kysyy vaeltajalta tasapainoa ja ketteryyttä. Kaatuneet puut voivat aina olla yllätyksenä edessä.

rotkossa 11

Rotkossa on kuljettava huolella, ja mihinkäs sitä kiire olisi, paljon on ihmeteltävää ympärillä. Lumilänttejä ja jäätäkin on askeleiden alla.

rotkon rakkaa12

Eroosio vierittää kivilohkareita rotkon seiniltä alaspäin.

valoa ja varjoa nousevia kasveja 13

Rotkossa valo ja varjo taistelevat. Toukokuun lopussa on vielä kasvustot pieninä alkuina, koska lämpö- ja kosteusolosuhteet vaihtelevat näkyvästi.

myyränporrasko 14

Vaateliaat kasvit viihtyvät täällä, ja itse koetin tunnistaa missä kasvaisi myyränporras. Olisiko se tämä?

rotkonseinämä 15

Kallioseinämiltä näkyi ainakin tunturikiviyrtti, ja kesän edetessä tulee runsaasti lehdon kasveja. Rotkon seinämät nousevat jylhinä.

suoraa seinämää 16

uurossa 17

Polku rotkossa on vaativa, eikä apua ole lähellä, joten viisainta on ottaa mukaan matkakumppani ja ensiapulaukku.

kolvananuuro18b

kasvunalkua19

Puron virtaavassa vedessä uiskenteli lukuisia mutu-kaloja.

saniaispuskat alullaan20

Tähän aikaan saniaisviidakot eivät rehota vielä, mutta kesällä ne voivat peittää jopa kulkijan. Lehdon rehevyys on varmasti elämys.

kotkansiivet 21

Kotkansiipi on levinnyt tänne voimakkaasti, kuten muutkin saniaiset.

rotkon länsipuolella22

Rotkon pohjalta noustuamme länsipuoleiselle reunalle, näkökulmat muuttuvat. Seinämät nousevat uuron pohjalta jopa 70-80 metriä.

nousua23

Nousemista riittää rotkon reunalle kiivetessä.

kolvananuuro24.5.2015 24

Kauneimmat maisemat ovat länsireunalla. Jyrkkien kielekkeiden päällä täytyy varmistaa turvallisuus.

kolvananuuro 24.5.2015 25

Kolvananuuro on maisemallisesti arvokas, kasvillisuudeltaan runsas, geologisesti mielenkiintoinen sekä erämaatunnelmaltaan yksinkertaisesti huippukohde patikoinnille. Voit tunnistaa hyvin peukaloisen laulun uurossa kulkiessasi. Ehkä näet haukkojen liitelevän laakson yllä. Pohjoisen ja etelän kasvillisuuden, varjon ja valon, kuivan ja kostean vuorottelu tekee tästä kohteesta rikkaan ja paljon antavan.

Ennen käen kukuntaa

11/05/2015

A likolahdentiellä polun alku 3.5.15
Kun koivuissa ei vielä höristele hiirenkorvat, eikä vanha polkureitti piilottele korkean kasviston sisässä, on aika kevätretken. Siis lapsuusmaisemiin ja Pisan tienoille, polulle joka alkaa Jyrinlahdesta Likolahdentieltä kohti Salmenpellontietä ja Pisan Juankosken puoleista pysäköintipaikkaa.

B likolahdentie polku alkaa 3.5.15

Viitat ohjaavat varmaan oikein, mutta ikivanha karttataulu saisi hävitä väärine tietoineen. Onneksi mäkinyppylät nimineen on tuttuja ja oma kartta mukana.
Lähellä lähtöpaikkaamme on Hautamäki, sitten polku menee Papinmäen kautta, Rokkamäki, Kakkomäki ylittäen ja Tervasmäen kupeella kulkien Haukilammen rantaan ja päätepisteeseen.

C polun alku helppo 3.5.15

Vapun jälkisunnuntai 3.5. oli jokseenkin sateinen, mutta kosteassa maastossa vihreä valloittaa ja lepyttää.

D likolahti näkyy3.5.15

Harvennus- ja avohakkuiden jäljiltä polun läheisyydessä maisema avautuu Likolahdelle.

E jäkälät ja sammalet ihastuttavat3.5.15

Jäkälät, sammalet, kivet riittävät antamaan elämyksiä. Yksinkertaista.

F asutuksen jälkiä 3.5.15

Mäkikumpareella törmäämme asutuksen jälkiin, aikanaan kasketut rinteet ympärillä. Vanha uuni ja hevosenkengät.

G rotko ja puro 3.5.15

Mäkien välissä oli lunta vielä viitisentoista senttiä. Alhaalla virtasi puro.

H polku virtaa 3.5.15

Polku alkoi myös virrata.

I mäenrinteen alla 3.5.15

Vanha metsä suurine leppineen on lintujen kehto.

J vanhaa puuta3.5.15

Kesän kasvaessa polku saattaisi olla varsin kiinnostava kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään.

K vanha asumus3.5.15

Salmenpellontien läheisyydessä saavuimme taas vanhaan pihapiiriin. Löytyi uuneja ja suuren navetan raunio kuusien ja raitapajujen keskeltä. Yhteys menneeseen tuli konkreettiseksi.

L asutuksen jäänteillä 3.5.15

Navetan vesisäiliön reunojen torvijäkälät kohoavat valoon. Luonto peittää ihmisen jäljen.

Polku näkyy retkikartoissa, mutta tietoja siitä ei netissä ole. Pelkkien viittojen varassa ei retkelle kannata lähteä muuten kuin selkeän kartan ja kompassin kanssa. Punaisia maalimerkkejä kyllä puissa on, mutta niitten näkyminen ajallaan voi olla hankalaa.
Toivoisi kuitenkin, että nämä vanhat kulkureitit säilyisivät, ja ihmiset uskaltautuisivat vieraampaankin maastoon.
Näillä maisemilla kelpaa kulkea ja etsiä omaa rauhaansa.

Pisalle jälleen!

27/06/2014

1.kesalehto1.6.14
Vanha polku Pisalle näkyy vielä kartoissa, mutta ei maastossa. Löytyisikö väylä Korjanperälle kumminkin?

2.kotkansiivet1.6.
Mahtava kotkansiipi-harmaaleppälehto hurmasi heti alkuun. Oli kesäkuun ensimmäinen päivä.

3.lehtopuro1.6.
Soliseva pikkupuro täydensi alkuelämyksen.

4.kotkansiipi1.6.

5.lehto1.6.
Kotkansiivistä tuli ylevä ja hurmaantunut olo. Niitten tuoreutta piti huokaillen ihastella.

6.pisalle1.6.
Kun löysimme ensimmäisen jyrkänteen, tiesimme kääntyä kulkemaan sen alapuolella kohti luode-pohjoista. Olimme Pisan itäpuolen rinteillä.

7.pisalle1.6.
Sateitten jälkeen kalliot valuivat vettä.

8.jyrkanteita1.6.
Jyrkkää kalliota riitti… Mutta kadotimme sankassa metsässä maamerkit, emmekä osuneet Korjanperän kiviputoukselle.

9.korjanpera1.6.
Pääsimme kuitenkin vaaran laelle aikamme kuljeskeltuamme. Olimme kulkeneet rinnettä korkeimman paikan ohi, mutta tutut näkymät veivät meidät tornin kohdalle. Pettymykseksemme uutta tornia ei oltu saatu rakennettua vieläkään. Tämä taas tietää sitä, että kun se on saatu joskus paikalleen, on meidänkin tultava se testaamaan.
Tässä olemme Korjanperän yläpuolella. Maisemat täältä ovat edelleen parhaimmat kohti Siikajärveä, Mustikkamäkeä ja muita Pisaa matalampia vaaroja.

10.pisa1.6.

11.pisanportaat
Uudet teräsportaat on jo melkein valmiit. Laskeuduimme niitä pitkin alas etsiäksemme toista kautta Korjanperän järkäleet.

12.korjanpera1.6.
Ja täällähän se löytyy, mahtava ja vaikuttava kivivirta.

13.korjanperalla1.6.
Tämä näky saa hiljaiseksi.

14.pisanpuroja1.6.
Nyt osasimme suunnistaa sankassa metsässä paremmin kohti lähtöpaikkaamme. Kuljimme saniaismetsän läpi linnunlaulun täyttämässä kesäsunnuntaissa. Puro solisi, vihreys valloitti. Ja me olimme tehneet hienon oman seikkailun Pisan rinteillä.

Pisa-reissuja täällä lisää.
Ja täällä

Rauanjoki Pohjois-Karjalassa

08/06/2014

Matkalla melontajoelle

23.5.2014 kevätmelonta uudella seudulla, Polvijärven Rauanjoella kiinnosti. Sää oli tilattu jälleen aurinkoiseksi.

Multavieru

Aloituspisteeksi valitsimme Multavierun Polvijärven kunnan rajamaiden liepeillä, josta lähtien joki oli varsin kivinen ja matalavetinen.

Rauanjoki

Alkutaival ei paljon antanut lepotaukoja ja aikaa maisemien katseluun. Mutkia alkoi olla jo ja se kivinen reittiosuus jatkui.

Pikkukoskia

Oikeastaan pientä koskentynkää riitti kaiken aikaa.

Hiekkasärkkä

Ensimmäinen lepotauko pidettiin mielenkiintoisella hiekkasärkällä, joita lopulta oli koko loppumatkalla uusia ja yhä uusia. Olimme tässä vaiheessa ohittaneet Kansalanmyllyn pohjapadon kantamalla kanootti sen ohitse. Tässä jo pääsi lepäämään.

Hiekkasärkkä Rauanjoella

Rauanjoki on kaivautunut hiekkaiseen maahan ja mutkittelee äärimmäisen paljon muuntaen edelleen kulkuväylää. Missään en ole niin mutkaista jokea nähnyt.
Rauanjoki Tässä linkki kartalle. Joen ympärillä on “rosvohotuja”, joiden syntymekanismi ei aivan vielä selvinnyt.

Tiaissärkän laavu

Tiaissärkän laavulla levähdimme. Olimme puolimatkassa. Laavu on Metsähallituksen hoidossa, ja oli edustavassa kunnossa.

Viklinrimpi-Tiaissärkkä

Tiaissärkän laavu palvelee niin patikoitsijoita kuin melojia. Melonta lienee kuitenkin melko harvinaista täällä, koska reitillä on lukuisia kaatuneitten puitten esteitä.

Pannukahvit

Nokipannukahvit tulivat tarpeeseen, oltiinhan selvitty totaaliesteistä, joen poikki kaatuneista järeistäkin puista. Nyt ei enää kivinen pohjakaan tärissyt kanootin alla. Vettä ja virtaa tuntui riittävän, joten sujuvien väylien valikointiin ja ohjailuun sai keskittyä.

Tiaissärkällä

Tiaissärkän laavullakin näkee joesta vain osan, mutkat kääntyilevät edestakaisin.

Välisärkän Metsästysmajan ranta

Melontaretkemme loppui Välisärkän metsästysmajan rantaan, jossa toinen automme odotti valmiina. Matkaa tuli noin 22km. Mutkaisuus ja esteet kivikkoineen teetättivät töitä ja pitivät hereillä. Sää oli kaunis, lukuisat rantasipit ilakoivat joella edessämme lennellen. Muutama leppoisa koskikin saatiin elähdyttämään oloa, toki niitä olisi saanut olla enemmän.
Rauanjoki ei ole erityisen suositeltava varsinkaan aloittelijoille, mutta jos elämään haluaa hiukan jännitystä ja selviytymisen meininkiä, niin tässäpä yksi vaihtoehto kumminkin!

Niittylahden retkeilyreitillä ensimmäisenä luonnonpäivänä

23/09/2013

luonnonpaiva a

Ulkoilu- ja retkeilyalue Vehmersalmentien (nro 539) varressa Kuopion kaupungin alueella tarjoaa levollisia maisemaelämyksiä ja luonnonrauhaa.

luonnonpaiva b

Kymmenen kilometrin mittainen retkeilyreitti yhdistää kaksi luonnonsuojelualuetta toisiinsa, Tonkkurinmäen ja Mustamäen luonnonsuojelualueet.

luonnonpaiva c

Tonkkurinmäen selänne upeine männikköineen.

luonnonpaiva d

Tämä selänne rauhoitettiin vuonna 1974 merkittävänä geologisena kohteena, luonnonmaiseman ja metsäkasvillisuuden suojelualueena.

luonnonpaiva e

Selänteen päälle kiipeämistä helpottaa muutamat portaat.

luonnonpaiva f

luonnonpaiva g

Selänteen korkein kohta on 143 m merenpinnasta. Komealle, tasaiselle kivelle nouseminen kannattaa, sillä maisema aukeaa kohti Kuopiota ja Kallavettä. Näköalapaikkoja löytyy lisää pitkin selännettä.

luonnonpaiva h

luonnonpaiva i

luonnonpaiva j

Retkipolku kulkee osin metsänhoitotietä, jolta poikkeava polku ei kovin hyvin hahmotu heikosti näkyvien merkintöjen takia. Tämä ongelma on hyvin monella retkeilyreitillä, ja saattaa usein eksyttää.
Polun varrella kohtaamme pikkuisen Joutenlammen.

luonnonpaiva k

Järeiden kuusten katveessa on turvallista kulkea, vaikka mistäpä sitä tietää, millaisia otuksia kivien takana kurkkii!

luonnonpaiva l

Tässä vaiheessa alkaa jo evästauko tulla mieleen, ja kaivataan tulevaa laavua.
Vaan laavu olikin niin miehitetty, että matkaa oli pakko jatkaa ja etsiä eväspaikka sammalkiviltä. Laavu on pikkutien päässä, joten sinne on helppo tulla vaikka autolla ja kuljettaa isommankin eväskuorman tulille.

luonnonpaiva m

luonnonpaiva n

Saavutimme lopulta Mustamäen luonnonsuojelualueen, jossa on useita katselupaikkoja kallioisilla jyrkänteillä. Mustamäki on suojeltu v. 1974 geologisena muodostumana ja metsäkasvillisuuden ja maiseman suojelualueena.

luonnonpaiva ooo

Kalliot nousevat nelisenkymmentä metriä järven pinnasta. Paikoitellen kalliot putoavat pystysuorasti veteen. Alla siintelee Mustajärvi.

luonnonpaiva p

Vihreässä sammalmetsässä virtailee metsäpuro. Sen värikkyys pysäyttää.

luonnonpaiva q

Kaupunki on hankkinut katselutornin v.2012, ja sieltäpä kelpaa maisemia tutkia ja kiikaroida.

luonnonpaiva r

luonnonpaiva s

luonnonpaiva t

Rytmikkäät kivet pistävät silmään retken loppupuolella.

luonnonpaiva u

Niittylahden retkeilyreitti alkaa ja loppuu tässä puuvanhuksen luona. Se on Kuopion kaupungin Harjulan tilalla kasvanut petäjäpuun latva. Harjulan tilan omisti eversti, ritari, Suomen sodan sankari C.L.Lode. Puu on ollut historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Kuopiossa. Sen ikä on arviolta 240 vuotta. Turvallisuussyistä se oli kaadettava v.2005, ja sen latvaosa on tuotu Niittylahteen, jonka takamaita Lode aikoinaan omisti. Tyviosa seisoo edelleen Kuopiossa Niuvantien risteyksessä.

Kevät meni edelle

30/05/2013

Kuinka vauhdilla kevät muuntuu kesäksi! Jos et seuraa ympäristöäsi paivittäin, huomaat että olet tippunut kevään kärryiltä.
Nämä kuvat on otettu puolivälissä toukokuuta, reilu pari viikkoa sitten. Ja nythän on jo täysi kesä.

saarikevättä1

Luonnontilainen Tiilisaari Voipaanselällä Leppävirralla on kevätretkelle sopiva kohde.

saarikevättä2

Puut kasvavat suuriksi ja vanhoiksi. Niitten levollinen olemus tarttuu omaan mieleen.

saarikevättä3

Vaiverot nuokkuvat ujostellen rannan pajujen seassa.

saarikevättä4

Kelottuneet puut retkahtavat viimein nurin ja antavat kääville tilaa.

saarikevättä5

Hennon vihreät koivunlehdet leviävät nopeasti täysikasvuisiksi.

saarikevättä6

Muurahaisten valtaamassa saaressa kannattaa käydä varhain keväällä. Kesällä niitten valtatiet ovat niin vilkkaat, että ihmisvieraankin on juostava, etteivät muurahaiset hyppäisi kenkiimme.

saarikevättä7

Laivaliikenne kuuluu kesään. Kapeahkoilla väylillä täällä sisämaassa on oltava tarkkana.

saarikevättä8

Vanhojen koivujen paksuuntunut kaarna on tyylikäs.

saarikevättä9

Ilta-aurinko pilkkoo puita.

saarikevättä10

Jotkut kärsineet koivut sinnittelevät vielä uusia versoja pitkin runkoja.

saarikevättä11

Pystyyn kuivuneet haavat ovat kolopesijöiden suosiossa. Metsä saa olla rauhassaan vuodesta toiseen vesien ympäröimänä.

valkovuokot2013

Tänään valkovuokot ovat jo karistelleet kukintonsa ja alkavat kehittää siemeniä. Kasvun vauhti on kova. Pidä sinäkin aistisi vauhdissa ja nauti luonnosta.

Jäät lähtivät, siis melomaan!

30/04/2013

huhtimelonta

Kevät kiirehti lopulta, vaikka ensin se ei meinannut joutuakaan. Nyt pääsee taas vesille ja pääsee poluille! Nuotion voi vielä sytyttää turvallisesti, kun on kosteaa. Linnut ovat palailleet pesintäpaikoilleen, mutta vielä on paljon tuloillaan.
BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu Tornien taisto käydään lauantaina 4.5. klo 5–13. Tornien taisto järjestetään nyt 20. kerran.

Tule ja elä luonnon mukana! Metsänpiika kulkee kanssasi.

Valoja jäljittämässä Konnuksen metsässä

18/03/2013

Harvinaisen valottoman helmikuun jälkeen maaliskuussa ampuva aurinko on hyvin tervetullut. Nyt on hanget kirkkaimmillaan.

maaliskuun valo

Lumipeitteellä kuljeskelee hyvin erilaisia taapertajia.

taapertaja hangella

maaliskuu13

Päivät ovat pidentyneet niin paljon, että Kuopion seudulla päivän pituus on himpun verran muuta maata pitempi. Helsinki jää jälkeen ja Utsjoki loikkaa edelle tällä viikolla.

maaliskuunvalo

On aika nauttia talven iloista ja sen parhaista puolista. Kohta tulee muutos.

pikkutaapertaja hangella

Luonnon monimuotoisuus näkyy ihan tavallisessa metsässäkin, jossa piilottelee yksi ja toinen eläin.

humpsis lumessa maalisk13

rumpsis lumessa maalisk13

Valo saa värit kylläisiksi. Metsän vihreä ilahduttaa lämpimillä sävyillään.

vihreavalomaalisk13

Suuren kuusen latvaan hyppelehti oksalta oksalle näätä, ja jäi sinne piiloon.
Naavakuusien suojissa sillä lienee vallan mukavat oltavat.

piileskelypaikka naata maaliskuu13

Lähdehän sinäkin kurkkimaan ympärillä olevaa luonnon elämää. Nyt on aurinkoa, revontulia ja taas pian täysikuu!

Mikäs on meloessa, vaikka kiveä piisaa

14/05/2012

Kevättulvan aikana on mukava päästä melomaan sellaisiinkin paikkoihin, missä kesän kuluessa on vain melkoinen kivikko.

Tämä kivi on vakaasti paikallaan Konnuskoskien alapuolella lepäillen siinä aurinkoa ottamassa.

Melojalle mukavat hetket ja väljät vedet. Ei ole liiemmin vielä hurjastelijoita moottoreiden kanssa.

Konnuksen vanhan kanavan kivetykset mittaavat myös aikaa. Ne on suurin voimanponnistuksin ladottu vesilläliikkujien parhaaksi. Kaunista historiaa.

Konnuksen kanavilla on mukava käväistä niin maita kuin vesiä pitkin. Ja kaikista lähinnä vettä olet, kun lähdet retkellesi kanootilla. Metsänpiika on palveluksessasi.

Linnunlaulua, lumen lähtöä ja lahjamietteitä

29/04/2012

Kevätkiireet ovat käsillä. Lumet kaikkoavat viimein ja pihatyöt pääsivät vauhtiin. Yhtäkkiä on niin paljon tekemistä, ettei tiedä minkä valitsisi. Toukokuu ja loma-aika alkaa ja kaikki tahtovat tehdä vapaallaan jotain erityistä vaikka se olisi vain kaikesta turhasta hösellyksestä luopumista.

Oletko kuunnellut koivikon keskellä mustarastaan iltalaulua? Tai huomasitko miten pulleat nuput on haapapuissa? Näitkö miten siniseltä sulamisvettä valuva kallio näyttää, kuin osa taivasta? Teitkö pikkuojia tielle, jottei tarvitse kiertää rapakoita?
– Ajattelitko kokea näillä sulilla sellaista, mitä et ennen ole tehnyt?
Tule kokeilemaan järvimelontaa avokanooteilla! Saat lähituntuman aitoon suomalaiseen maisemaan vesiltä käsin. Tilaa äitienpäivälahjaksi melontaretki äidille! Tai lahja opintonsa päättäjälle! Juhlan kuin juhlan kunniaksi sopii retki vesille. Palveluksessasi Metsänpiika.