Archive for the ‘Arvokkaat maisema-alueet’ Category

Kolvananuuro Pohjois-Karjalassa

24/06/2015

1kolvananuuro24.5.15

Kolvananuuron luonnonsuojelualue sijaitsee Kontiolahden ja Enon kuntien mailla Pohjois-Karjalassa. Rotko on osa kymmenien kilometrien pituista jyrkkärinteistä murroslaaksoa. Luonnonsuojelualue on noin neljä kilometriä pitkä ja noin neljäsataa metriä leveä. Retkelle uuroon pääsee molempien kuntien omilta pysäköintipaikoilta.

kolvananuuron p-paikka

Kontiolahden P-paikalla on opastustaulut, pöytä penkkeineen retkievästelylle, sekä kuivakäymälä.

kallioperän kivilajikerroksia2

Rotkolaakso muodostui viimeisen jääkauden aikana, kun jäät virtasivat ja hioivat rotkoa syväksi. Kolvananuuro on Suomessa ainoa paikka, jonka kalliot on todistetusti syntyneet kerrostumalla. Tämä voisi olla yksi esimerkki kerroksista.

opasteet3

Tästä matkaa voi tehdä niin Kolille kuin Patvinsuolle saakka. Välietappeja on laavuineen polun varrella. Me valitsimme Uuronreitin, jonka pituus on noin 5 km. Ajankohtana helluntai 2015, toukokuun 24.pv.

leveällä polulla4

Polku voi olla jossakin kohdin kovin herraskaisen leveä, muttei juuri tämän jälkeen.

tupasvilla kukkii5

Vuoden luonnonkukkienpäivän teemakasvi tänä vuonna oli tupasvilla. Tässä se kukkii juuri toukokuun lopulla ennen kuin valkoiset siementupsut valmistuvat.

pienikoiralampi6

Pieni Koiralampi sijaitsee jo alkumatkassa. Se on kasvamassa umpeen hiljalleen. Suuri Koiralampi jää taaksemme ja jää tällä kertaa retken ulkopuolelle.

pienellä koiralammella7

Musta vesi näyttää pohjattomalta ja kuvastelee rannoilta kohoavaa seinämää.

laavulla8

Lammen rannalla on kuivakäymälä ja tulipaikka, joka kannattaa hyödyntää, koska tällä retkellä toista ei tule vastaan.

kuolevatkuuset9

Soistuminen saa kuuset kuolemaan lammen rannalla. Luonto muuntuu, niin kuin aina. Luonnontilainen metsä hoitaa itse itseänsä.

puro koiralammesta b

Koiralammesta lähtee puro virtaamaan pitkin uuron pohjaa, välillä peittyen kivien alle. Tässä puron pohjalla näkyy raitaisia kiviä, eiköhän liene juuri niitä kerrostuneen kallion murikoita.

kivinen tie 10

Polku on vaativa ja kysyy vaeltajalta tasapainoa ja ketteryyttä. Kaatuneet puut voivat aina olla yllätyksenä edessä.

rotkossa 11

Rotkossa on kuljettava huolella, ja mihinkäs sitä kiire olisi, paljon on ihmeteltävää ympärillä. Lumilänttejä ja jäätäkin on askeleiden alla.

rotkon rakkaa12

Eroosio vierittää kivilohkareita rotkon seiniltä alaspäin.

valoa ja varjoa nousevia kasveja 13

Rotkossa valo ja varjo taistelevat. Toukokuun lopussa on vielä kasvustot pieninä alkuina, koska lämpö- ja kosteusolosuhteet vaihtelevat näkyvästi.

myyränporrasko 14

Vaateliaat kasvit viihtyvät täällä, ja itse koetin tunnistaa missä kasvaisi myyränporras. Olisiko se tämä?

rotkonseinämä 15

Kallioseinämiltä näkyi ainakin tunturikiviyrtti, ja kesän edetessä tulee runsaasti lehdon kasveja. Rotkon seinämät nousevat jylhinä.

suoraa seinämää 16

uurossa 17

Polku rotkossa on vaativa, eikä apua ole lähellä, joten viisainta on ottaa mukaan matkakumppani ja ensiapulaukku.

kolvananuuro18b

kasvunalkua19

Puron virtaavassa vedessä uiskenteli lukuisia mutu-kaloja.

saniaispuskat alullaan20

Tähän aikaan saniaisviidakot eivät rehota vielä, mutta kesällä ne voivat peittää jopa kulkijan. Lehdon rehevyys on varmasti elämys.

kotkansiivet 21

Kotkansiipi on levinnyt tänne voimakkaasti, kuten muutkin saniaiset.

rotkon länsipuolella22

Rotkon pohjalta noustuamme länsipuoleiselle reunalle, näkökulmat muuttuvat. Seinämät nousevat uuron pohjalta jopa 70-80 metriä.

nousua23

Nousemista riittää rotkon reunalle kiivetessä.

kolvananuuro24.5.2015 24

Kauneimmat maisemat ovat länsireunalla. Jyrkkien kielekkeiden päällä täytyy varmistaa turvallisuus.

kolvananuuro 24.5.2015 25

Kolvananuuro on maisemallisesti arvokas, kasvillisuudeltaan runsas, geologisesti mielenkiintoinen sekä erämaatunnelmaltaan yksinkertaisesti huippukohde patikoinnille. Voit tunnistaa hyvin peukaloisen laulun uurossa kulkiessasi. Ehkä näet haukkojen liitelevän laakson yllä. Pohjoisen ja etelän kasvillisuuden, varjon ja valon, kuivan ja kostean vuorottelu tekee tästä kohteesta rikkaan ja paljon antavan.

Ennen käen kukuntaa

11/05/2015

A likolahdentiellä polun alku 3.5.15
Kun koivuissa ei vielä höristele hiirenkorvat, eikä vanha polkureitti piilottele korkean kasviston sisässä, on aika kevätretken. Siis lapsuusmaisemiin ja Pisan tienoille, polulle joka alkaa Jyrinlahdesta Likolahdentieltä kohti Salmenpellontietä ja Pisan Juankosken puoleista pysäköintipaikkaa.

B likolahdentie polku alkaa 3.5.15

Viitat ohjaavat varmaan oikein, mutta ikivanha karttataulu saisi hävitä väärine tietoineen. Onneksi mäkinyppylät nimineen on tuttuja ja oma kartta mukana.
Lähellä lähtöpaikkaamme on Hautamäki, sitten polku menee Papinmäen kautta, Rokkamäki, Kakkomäki ylittäen ja Tervasmäen kupeella kulkien Haukilammen rantaan ja päätepisteeseen.

C polun alku helppo 3.5.15

Vapun jälkisunnuntai 3.5. oli jokseenkin sateinen, mutta kosteassa maastossa vihreä valloittaa ja lepyttää.

D likolahti näkyy3.5.15

Harvennus- ja avohakkuiden jäljiltä polun läheisyydessä maisema avautuu Likolahdelle.

E jäkälät ja sammalet ihastuttavat3.5.15

Jäkälät, sammalet, kivet riittävät antamaan elämyksiä. Yksinkertaista.

F asutuksen jälkiä 3.5.15

Mäkikumpareella törmäämme asutuksen jälkiin, aikanaan kasketut rinteet ympärillä. Vanha uuni ja hevosenkengät.

G rotko ja puro 3.5.15

Mäkien välissä oli lunta vielä viitisentoista senttiä. Alhaalla virtasi puro.

H polku virtaa 3.5.15

Polku alkoi myös virrata.

I mäenrinteen alla 3.5.15

Vanha metsä suurine leppineen on lintujen kehto.

J vanhaa puuta3.5.15

Kesän kasvaessa polku saattaisi olla varsin kiinnostava kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään.

K vanha asumus3.5.15

Salmenpellontien läheisyydessä saavuimme taas vanhaan pihapiiriin. Löytyi uuneja ja suuren navetan raunio kuusien ja raitapajujen keskeltä. Yhteys menneeseen tuli konkreettiseksi.

L asutuksen jäänteillä 3.5.15

Navetan vesisäiliön reunojen torvijäkälät kohoavat valoon. Luonto peittää ihmisen jäljen.

Polku näkyy retkikartoissa, mutta tietoja siitä ei netissä ole. Pelkkien viittojen varassa ei retkelle kannata lähteä muuten kuin selkeän kartan ja kompassin kanssa. Punaisia maalimerkkejä kyllä puissa on, mutta niitten näkyminen ajallaan voi olla hankalaa.
Toivoisi kuitenkin, että nämä vanhat kulkureitit säilyisivät, ja ihmiset uskaltautuisivat vieraampaankin maastoon.
Näillä maisemilla kelpaa kulkea ja etsiä omaa rauhaansa.

Pisaa valloitetaan

02/11/2014

Kiitos Metsähallituksen, Pisalle saatiin viimein uusi kestävä näköalatorni ja useita kulkemista helpottavia rakenteita, teräsportaita ja -kaiteita, uusittuja opasviittoja, pitkospuita ja siistityt polut.
Lastukosken kyläyhdistys on mallikkaasti talkoillut omalle uimarannalleen huippuhienon kodan retkeilijöidenkin käyttöön. Toivoa sopii, että retkiporukat osaavat käyttäytyä kuten nykyretkeilijän pitääkin huolehtimalla paikat aina siistiin kuntoon ja kunnioittamalla tiedossa olevia sääntöjä.
Meidän retkemme Pisalle alkoi tutustumalla tuohon Lastukosken kotaan Vuotjärven rannalla. Paikka oli niin siisti, ettei sinne hennonnut jäädä edes omia termarikahveja juomaan, vaan ajelimme Salmenpellon P-paikalle Juankosken puolelle, josta pääsimme lyhintä reittiä huipulle.

lastukosken kota 1.11.14

lastukosken kota sisä1.11.14

Taidolla rakennettu ja huollettu kota.

lastukoski kota 1.11.14

Vuotjärven lahti aukenee houkuttelevana, uimaan ja melomaan kesällä, erityisesti nauttimaan.

Pisalle salmenpellontieltä 1.11.14

Salmenpellontien aloituspiste sijaitsee mukavasti suojassa. On hienoa aloittaa retki, kun opasteet on tuoreessa kunnossa, selkeät ja siistit.

salmenpellon p-paikka 1.11.14

Jäin kuitenkin miettimään, oliko tarkoitus ohjata tästä lähtöpisteestä Pisankierrolle. Salmenpellon puoleisen polun kulkeminen ei ole kierto, vaan pisto. 8,5 km:n kiertoreitti tarkoittanee vain Pisanlammenkiertoa, joka alkaa Lastukosken P-paikalta ja on todellinen rengasreitti.

pisan sammalet 1.11.14

Pisan vanhenevien metsien matot ovat muhkean sammalpeitteisiä.

kaivo kunnostettu 1.11.14

Polun varrella olevien ikivanhojen asumusten jäänteisiin kuuluu myös vanha kivistä rakennettu kaivo, joka nyt on saanut turvavarustuksen.

talvi tulee 1.11.14 pisalla

Marraskuun ensimmäinen päivä oli mainio poutapäivä ennen luvattua lumisadetta. Aamupäivän utu pysyi aikansa viileän yön jäljiltä, ja pyyhki kuuraisia puunlatvoja.

pisan uusi torni 1.11.14

Uusi näköalatorni on teräksinen, useita metrejä entistä korkeampi, ja varsin turvallisen tuntuinen.

pisan tornissa 1.11.14

Hyvällä ja kirkkaalla säällä ja vielä kiikarein varustautuneena täältä voi nähdä tosi kauas. Kannattaa ottaa kartta mukaan jotta osaa paikallistaa näkemänsä.

näköala tornista Pisa 1.11.14

pisan tornista 1.11.14 Kypäräinen

Kypäräisen hahmo tarttuu useisiin kuviin. Ehkä siinä on jokin taikavoima.

Tornista laskeuduttuamme istuimme penkille reppumme evästarjontaa huventamaan. Ihmisiä oli liikkeellä runsaasti. Ei ole viime vuosina ollut tällaista tungosta vielä.
Harmittavainen tilannekin siellä nähtiin, kun eräs vanhempi mies pystytteli tuomistaan pilkkeistä nuotiota entisen tornin vieruskiville. Huomautuksista huolimatta mies sinnikkäästi sytytti tulen ja naureskeli, ettei nyt ole heinäkuu.
Esimerkillään hän teki nyt kyllä melkoisen mokan, sillä nuotion jäljet yllyttävät muitakin ihmisiä tekemään avotulia, mitä siellä nimenomaan kielletään tekemästä. Pitäisiköhän tulentekokielto olla selkeämmin esillä, kun kaikki eivät jaksa lukea taulun tekstejä, jossa lukee:
leiriytyminen ja avotulenteko on kielletty.

pirunluolan yläpuolella 1.11.14

Kuljimme Pisan harjennetta pitkin Pirunluolalle katsomaan, millaiset rakennelmat sen jyrkänteeseen on tehty. Taas Kypäräinen osui silmiini.

pirunluolan kaiteet 1.11.14

Nyt tämä polun pätkä on helppoa nousta ja laskea

portaat pirunluolalle 1.11.14

pisanpuron silta ja pitkospuut 1.11.14

Piipahdimme myös katsomassa Pisanpuron yli menevää siltaa ja pitkospuita. Hyvältä näytti.

valkeisen rannalla 1.11.14

Sitten retkemme poikkesi totutusta. Lähdimme suuntaamaan kohti Valkeisen rantaa, Pisan itäreunalle. Omintakeinen retkiosuus alkoi tästä. Valkeisen takana Salmenpellontie ja Mustikkamäki.

Pisan rinteillä juankosken puoli 1.11.14

Juankosken puolen rinteellä sai käyttää takajalkojaan. Täällä ei ole polkuja, vain täysin luonnontilassa oleva rinne, josta söimme suuria, jäisiä puolukoita.

kypäräinen juankosken rajalta 1.11.14

Jokainen tunnistaa jo tämän: Kypäräinen, kuvattu Nilsiän ja Juankosken välisellä rajalla.

vaaroja kohti 1.11.14 pisalla

Tämäkin on näkymä, joka on nähtävä jokainen kerta. Mustikkamäki, Katkonmäki, Tervasmäki, Kakkomäki, Papinmäki…
Alapuolella Korjanperä.

täyssinän rauhan rajamerkkejä 1.11.14

Pyörähdimme vielä Täyssinänrauhan rajamerkkien kautta. Nämä merkit voisi ajoittain puhdistaa jäkäläkasvustosta, niin näkyisivät paremmin.

iltavalo pisalla 1.11.14

Iltapäivän valo alkoi kullata maisemaa lämpöisellä valollaan.

pisan iltavalo 1.11.14

Muisto kesästä hehkuu vielä auringonvalona.

pisa 1.11.14

Paluumatka joutuu hyvin alaspäin kulkiessa. Jää hyvästi Pisa seuraavaan kertaan! Olet ehtymätön virkeyden antaja.

Pisa-tietoa ja retkikuvauksia täällä lisää.

Rahkomäki, uusi tuttavuus

27/06/2014

1a.rahkomaki1.6.14
Nilsiän puolella, Valkeisensalmen erottaessa Valkeisen Ylä-Siikajärvestä, kohoaa näyttävä jyrkänteinen Rahkomäki.

9.rahkomaki1.6.
Mielenkiintoinen, jylhä kallio muistuttaa läheisen Pisan lakea. Ylä-Siikajärvi avautuu pohjoiseen.

3.rahkomaki1.6.
Erilaiset jäkälät peittävät paljaita kallioita.

4.rahkomaki1.6.14
5.rahkomaki1.6.

6.rahkomaki1.6.

7.rahkomaki1.6.

8.rahkomaki1.6.14
Metsän läpi pilkottaa Valkeisen vesi etelän suunnassa.

8.rahkomaki1.6.
Näille seuduille on mahtunut varsin monta arvokasta retkikohdetta ja nähtävyyttä. Vaikka Rahkomäkeä ei olekaan noteerattu erityisenä paikkana, se kannattaa käydä kokemassa, jos tekee matkaa Salmenpellontiellä. Ja tuo tiehän on mitä mainioin maaseutuelämyksen kohde, josta aukeaa monta maisemallisesti arvokasta näkymää. Suosittelen täysillä tutustumista tänne! Metsänpiika opastaa.

Pisalle jälleen!

27/06/2014

1.kesalehto1.6.14
Vanha polku Pisalle näkyy vielä kartoissa, mutta ei maastossa. Löytyisikö väylä Korjanperälle kumminkin?

2.kotkansiivet1.6.
Mahtava kotkansiipi-harmaaleppälehto hurmasi heti alkuun. Oli kesäkuun ensimmäinen päivä.

3.lehtopuro1.6.
Soliseva pikkupuro täydensi alkuelämyksen.

4.kotkansiipi1.6.

5.lehto1.6.
Kotkansiivistä tuli ylevä ja hurmaantunut olo. Niitten tuoreutta piti huokaillen ihastella.

6.pisalle1.6.
Kun löysimme ensimmäisen jyrkänteen, tiesimme kääntyä kulkemaan sen alapuolella kohti luode-pohjoista. Olimme Pisan itäpuolen rinteillä.

7.pisalle1.6.
Sateitten jälkeen kalliot valuivat vettä.

8.jyrkanteita1.6.
Jyrkkää kalliota riitti… Mutta kadotimme sankassa metsässä maamerkit, emmekä osuneet Korjanperän kiviputoukselle.

9.korjanpera1.6.
Pääsimme kuitenkin vaaran laelle aikamme kuljeskeltuamme. Olimme kulkeneet rinnettä korkeimman paikan ohi, mutta tutut näkymät veivät meidät tornin kohdalle. Pettymykseksemme uutta tornia ei oltu saatu rakennettua vieläkään. Tämä taas tietää sitä, että kun se on saatu joskus paikalleen, on meidänkin tultava se testaamaan.
Tässä olemme Korjanperän yläpuolella. Maisemat täältä ovat edelleen parhaimmat kohti Siikajärveä, Mustikkamäkeä ja muita Pisaa matalampia vaaroja.

10.pisa1.6.

11.pisanportaat
Uudet teräsportaat on jo melkein valmiit. Laskeuduimme niitä pitkin alas etsiäksemme toista kautta Korjanperän järkäleet.

12.korjanpera1.6.
Ja täällähän se löytyy, mahtava ja vaikuttava kivivirta.

13.korjanperalla1.6.
Tämä näky saa hiljaiseksi.

14.pisanpuroja1.6.
Nyt osasimme suunnistaa sankassa metsässä paremmin kohti lähtöpaikkaamme. Kuljimme saniaismetsän läpi linnunlaulun täyttämässä kesäsunnuntaissa. Puro solisi, vihreys valloitti. Ja me olimme tehneet hienon oman seikkailun Pisan rinteillä.

Pisa-reissuja täällä lisää.
Ja täällä

Maisemamelontaa Savossa

09/09/2013

Arvokkaat maisema-alueet houkuttelevat aina uudelleen lähelleen. Pisan seutu on jo lapsuudesta rakas, ja nytkin sen tuntumassa on vallan ihanaa viettää luontopäivää.

A elomelonta28.8.

Kanootin vieminen rantaan oli erittäin helppoa Nurmes-tien (75) levähdyspaikalta, Loukkulahden rannalta, noin viisi kilometriä Lastukosken kanavalta pohjoiseen. Ylä-Siikajärvi välkehti aamuauringossa ja edessä siintivät nuo mieluisat mäet.

B elomelonta

Tuuli puhalteli suoraan vastaan, joten tällä kertaa ei aloitettu verryttelemällä, vaan meloa saatiin ihan reippaasti.

C elomelonta

Saaren kupeessa sitten levättiin, lämpimässä elokuun aamuauringossa.

D elomelonta

Meille entuudestaan tuntematon Rahkomäki nousee varsin jyrkkänä Ylä-Siikajärven pohjukan ja Lehtoniemen kupeessa.

E elomelonta

Vesiraja on laskenut nelisenkymmentä senttiä keväisestä.

F elomelonta

Valkeissalmen kautta päästiin kapealle Valkeiselle, jonka rannalla on vain muutama talous, sitäkin enemmän vapaa-ajan mökkejä.

G elomelonta

Evästauko pidettiin luvan perästä sukulaisen mökkirannassa, jossa sai tuntuman näiden vesien ominaisuuksiin. Edessä Pieni Pisa.

H elomelonta

Syksyyn kääntyminen näkyy jo ruohikoissa.

I elomelonta

Rannat ovat hiekkaa, vesi äärimmäisen kirkasta, vesikasveja on vähän, kuten nämä nuottaruohot.

J elomelonta

Kallioiset rannat avautuvat kohti Pisaa.

K elomelonta

Vieressä vasemmalla Salmenpelto, jossa kulkee mukava maisematie näkymineen Pisalle ja toisaalta Kypäräiselle ja Mustikka- ja Katkonmäelle.

L elomelonta

Pisa 270,6 m ja Pieni Pisa 170 m.

M elomelonta

Lähellä Valkeisen eteläpäätä kiirehti joutsenperhe tekemään lentoharjoituksia omaan rauhaansa.

N 2elomelonta

Pisan jyrkänne vilkkuu ylhäällä metsän keskellä, lahden vesi on puhdasta, pikkukalat käyvät aivan matalalla rantahiekalla. Kyllä arkipäivähuolet on jo jääneet kauas mielestä.

O elomelonta

Tulomatkalla koetimme etsiä Pisanpuron suuta, vaan löysimme vain toisenlaisen elämän jälkiä. Ilmeisesti minkki on aukonut simpukoita.

P elomelonta

Tuuli oli nyt toki myötäinen, jopa vaahtopäiksi yltyvä. Takana näkyy Pisaa vastapäätä kohoavat Mustikkamäki ja Katkonmäki.

Q elomelonta

Nyt ohitimme Rahkomäen kaukaa, ja se hahmottuikin tässä valossa melkoisen massiivisena.

R elomelonta

Mutta mitä ihmettä tekee tällainen rumilus kaiken kauniin keskellä Tuliniemessä? Millä luvalla ja mitä varten?

S elomelonta

Loukkulahti, aloitus- ja paluupiste. Kirkas vesi, lämmin aurinkoinen päivä, upeat maisemat, kiireetön ekologinen vesilläolo ja omilla voimilla liikkuminen tekivät taas mielelle ja ruumiille äärettömän hyvää.

T elomelonta

Jos etsit rauhaa, erämaata, erilaista retkeä, tässä sulle yksi vaihtoehto! Jokaisesta retkestä voi tehdä omanlaisensa, kunkin voimille ja kiinnostukselle sopivan. Luontoa löytyy ihan läheltäsi; aivan maisemien aatelia, vakuuttaa Metsänpiika.

Arvokas maisema-alue

06/10/2012

Pohjois-Savossa, Juankoskella, on runsaasti arvokkaita maisema-alueita. Jonkinmoisen kokonaiskäsityksen ainutlaatuisesta ympäristöstä saa esimerkiksi melomalla Ala-Siikajärvellä.


Kuva on otettu Kypäräisen rinteeltä. Edessä Niittysaari ja taustalla Salmenpelto maalaisidylleineen.


Hoikkasaari edessä, takana vasemmalla Huosiaisniemi, keskellä Mustikkamäki ja oikeanpuolimmaisena Pisa.
Pääosa alueesta on Pisa-Kypäräisen rantojensuojeluohjelmassa. Pisa on rauhoitettu geologisen muodostuman ja vanhojen metsien suojelualueena, Huosiaisniemi lehtojensuojelualueena. Näiden lisäksi Mustikkamäki kuuluu olennaisesti Pisavuoren luonto- ja maisemakokonaisuuteen.


Täällä koet monipuolisen järviluonnon ja sen arvot: luonnonmaisemat, harvinaiset kallioperän muodot, melko luonnontilaisina säilynyt metsä- ja kaskikasvillisuus ja rakentamaton luonto. Emäksisiä kivilajeja sisältävät alueet ovat erityisen merkittäviä kasvien tutkimukselle.


Kalkkikiviniemi on erityisen kaunis järveltä käsin.


Tämäkin on Natura-aluetta.


Vesillä kulkiessa suojelemme maaston kulumista ja hahmotamme kokonaisuuden.


Mustikkamäki


Mustikkamäki ja Pisa ja ohi menevä ukkosrintama


Ala-Siikajärvi ja Kypäräinen


Kypäräinen ja suojeltu Hoikkasaari


Kypäräinen ilta-auringossa


Kypäräisen kunnioitettava jyrkkä seinämä.

Melominen Ala-Siikajärvellä oli kevätkesän kohokohta.Sulan veden aika on verraten pitkä, joten näitä maisemia voi katsella hyvinkin erilaisissa tunnelmissa. Näille vesille mahtuu useampikin kanootti, joten tänne elpymään!

Pisa
Kypäräinen
Mustikkamäki