Archive for the ‘Onnen hetkiä’ Category

Keyritynjoen koskia kanootilla

09/06/2013

1.lehmikoski29513

Toukokuun lopussa oli aika tehdä henkilökohtainen kevätretki oman veljen kanssa, ja nyt kohteena oli Rautavaaran ja Nilsiän rajajoki Keyritynjoki. Vesi oli laskenut parikymmentä senttiä pari viikkoa aiemmin tehdystä tarkastuksesta.
Aamu oli aurinkoinen ja toukokuuksi hyvin lämmin.
Jalkauduimme tarkistamaan suurimmat kosket ja tekemään kulkusuunnitelmaa. Tässä Lehmikoski, reilun kilometrin mittainen.

2.myllykoski

Myllykoski, jossa vasemmalla näkyy pohjapato. Aikoinaan tästä on kulkenut maantie, jonka sillanrippeet ovat muistona.

3.myllykoski

Myllykosken alajuoksulla.

4.myllykoski

Myllykoskeakin tuumittiin rauhassa. Luulimme että pahimmat kosket oli nyt esikatsastettu.

5.likolahti

Melominen aloitettiin Likolahdesta, Keyritynjärven eteläisimmästä lahdesta.

6.keyritynjoki

7.keyritynjoki

Joen tunnelma oli täydellinen.

8.keyritynjoki

Näimme monia majavanpolkuja ja runsaasti rentukoita ja valtavat punertavat penkereet mesimarjankukkia.
Mutta koimme myös yllättävän vaikean kosken, Hakopadonkosken, jota rantauduimme tarkastelemaan pitkäksi toviksi suunnitelmaa tehden. Sen verran siinä oli vaikeutta, jotta kun lopulta saimme sen laskettua juuri oikeaoppisesti ohjaillen, pääsi riemunkiljahdus helpotuksesta.

9.keyritynjoki

Hakopadonkosken jälkeen ja valtatie 75:n alitettuamme nousimme ansaitulle evästauolle rantapenkalle. Iltapäivän rauha lepäsi ympärillämme. Olimme puolimatkassa.

10.keyritynjoki

Rauhallista maisemaa, mielen rentoutusta, sukellusta yhdeksi luonnon kanssa.

11.keyritynjoki

12.keyritynjoki

Käki kukkui rannan puussa piilotellen. Ja näkymät aukenivat aina vain täydellisinä eteemme.

13.keyritynjoki

Vielä ne kaksi koskea oli edessämme, joko tämän mutkan takana?

14.koskenlaskijatkeyritty

Kun Myllykoski ja Lehmikoski oli saatu sujuvasti lasketeltua kapeista väylistä väistellen rannan kaartuneita puita, olimme melkoisia voittajia.

15.lehmikoski

Lehmikoski jäi solisemaan omaan tahtiinsa. Olimme ohittaneet kuusi koskea, kolme niistä kohtuullisen vaikeita. Mieli oli noussut pilviin. Luonto antoi meille reilulla kädellä energiaa jokiretken muodossa.

16.keyritynjoki

Loppumatka oli leppoisaa ja kiemuraista jokea viljapeltojen keskellä. Kielopenkat reunamilla olivat ällistyttävän runsaita.
Olimme kulkeneet reilut parikymmentä kilometriä Keyritynjärvestä Alaluostaan kanootillamme. Vaikka päivästä tuli pitkä autolla-ajomatkoineen niin väsymystä ei tuntunut. Sellainen eufoorinen tunnetila pysyi mielessä pitkään.

Retkestä kiitän veljeäni. Luonnon antaman onnentunteen tahtoisin välittää ja tarjota niille ihmisille, jotka haluavat luonnonläheistä vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Savossa riittää luonnonrauhaa!

Talviloman aika on talviluonnosta nauttimista

21/02/2013

Rahasalmi

Kun et halua hälinää ja väenpaljoutta lomallasi, täältä löydät rauhan.

Koskiniemi

Pysähdy näkemään ja kuulemaan metsän tarina.

Rahasalmi

Lumi ja vesi kohtaavat, molemmista voit nauttia.

Konnus

Konnuksen kanavan alapuolella

Vesi virtaa jo kohti kevättä. Kosket pitävät siitä huolen.

Rahasalmi

Laivaväylällä ei liikennöidä vielä.

Koskiniemi

Keväthanki houkuttelee metsään – lumikengin.

Koskiniemi

Talven parhaat hetket ovat ihan tässä. Tule Konnukselle ja Koskiniemelle hakemaan omasi.
Hyvää talvilomaa!

Talven ystävät

31/01/2013

Tammikuu vaihtuu helmeileväksi helmikuuksi. Talven iloihin kuuluu kauniiden lumimaisemien ohella varmat ystävämme, talvilinnut. Tänä talvena on ehdottomasti eniten pyrähdellyt ruokinnalla urpiaisia, ja ainakin näillä kulmilla toinen runsastunut laji on sinitiaiset. Ilahduttavaa on myös kuusitiaisparin ja töyhtötiaisparin päivittäiset vierailut. Sen sijaan hömötiaisia ja talitiaisia on merkillisen vähän.

Tämän päivän ensimmäinen kevääseen viittaava ääni tuli omalta kevätlinnultamme varikselta. Siitä alkaa kirjanpito lintujen bongailussa. Talven muu mukava bongaus on tähän mennessä ollut saukko, joka näyttäytyi Voipaanlahden avannoissa.

tammikuunlinnut2013

Kuvassa töyhtötiainen ja urpiainen ylhäällä, alhaalla sinitiainen ja kuusitiainen.
Lintujen bongailu siis alkakoon. Tänne avointen vesien äärelle saapuvat varmimmin ne ensimmäiset muuttolinnut.

Unelmia uudelle vuodelle

28/12/2012

Vuosi on lopuillaan, muistoissa menneen kesäkauden lumoavimmat löydöt.
Tässä lehtojen kasveja, joita Savossa löytyy kohtuullisen hyvin. Meidän velvollisuutemme on luoda ympäristöömme suotuisat kasvuolot niin uhanalaisille kuin runsaslukuisillekin lehtokasveille ja niitä hyödyntäville eliöille.

11soikkokaksikko

15kiviyrtti

12tikankontti4

13tikankontti5

8mustakonnanmarja4

9mustakonnanmarja 3

4lehtokuusama

2 kivikkoalvejuuri

1 kielot

7lehtorinne

5lehtorinne2

3kotkansiipi

8lehto-orvokki

5lehto syksy12

6lehtokuusama syksy

14tummaneidonvaippasyksy12

10matasrikko

Olemme menossa jo kohti kesää, talvipäivänseisaus on ohitettu ja mieli kirkastuu aina kun luonnonvaloa riittää yhä enemmän. Valot ja värit voi tallentaa kuviin, mutta äänet, tuoksut ja lämpötilat on koettava itse. Luontoretkelle on helppo lähteä, sillä luonto on meitä vielä aivan lähellä. Metsänpiika on oppaanasi ympäri vuoden.

– Luontoystävällistä uutta vuotta 2013!

Elämää

28/06/2012

Suuri hyttyskesä on saanut meidät poukkoilemaan metsässä kulkiessa. Ei voi jäädä ihailemaan tähtitalvikkeja tai valkolehdokkeja, vaan on nopeasti kiirehdittävä polulla eteenpäin, lehväinen oksa kiivaasti viuhuen, hyttysiä pois häätäen. Vesisateet ovat saaneet kaikki kasvillisuuden villiintymään niin, että koiranputketkin ovat miehenkorkuisia.

Juhannusviikon alussa syntynyt lapinporokoirapentue alkaa myös pitää meille kiirettä yllä. Elämänvoima näkyy nyt kaikessa elävässä. Valoisat yöt hellivät, vaikka lämpimät säät antavatkin odottaa.
Suomen kesässä on kuitenkin aina jotain sykähdyttävää koettavaa, eikä siihen lämmintä säätä edes tarvita.

Korteharjusta pääset melomaan oppaan kanssa kätevästi, sovitaan vain aika ja matka. Metsänpiika palvelee.

Mikäs on meloessa, vaikka kiveä piisaa

14/05/2012

Kevättulvan aikana on mukava päästä melomaan sellaisiinkin paikkoihin, missä kesän kuluessa on vain melkoinen kivikko.

Tämä kivi on vakaasti paikallaan Konnuskoskien alapuolella lepäillen siinä aurinkoa ottamassa.

Melojalle mukavat hetket ja väljät vedet. Ei ole liiemmin vielä hurjastelijoita moottoreiden kanssa.

Konnuksen vanhan kanavan kivetykset mittaavat myös aikaa. Ne on suurin voimanponnistuksin ladottu vesilläliikkujien parhaaksi. Kaunista historiaa.

Konnuksen kanavilla on mukava käväistä niin maita kuin vesiä pitkin. Ja kaikista lähinnä vettä olet, kun lähdet retkellesi kanootilla. Metsänpiika on palveluksessasi.

Melonta – parasta vesilläoloa

31/10/2011


Liikuntatieteiden tohtori Béla Pavelka tutki väitöskirjassaan avovesiliikunnan, erityisesti melonnan, luonnonympäristöä sekä yhteiskunnallista ja järjestötaloudellista toimintaympäristöä.
Hän sanoo, että meillä Suomessa on oivalliset mahdollisuudet melontaan koko sulan veden ajan.

Hyvä keli melontaan vuositasolla on 30-75 päivänä vuodessa, mutta sopiva keli jopa 80-132 päivänä vuodessa. Kuitenkin suomalaiset melovat harmillisen vähän.

Melonta on monipuolista. Se on urheilua, virkistystä, matkailua, kuntoutusta. Se on yksilö- ja joukkuelaji. Melonta sopii aloittaa myös varttuneessa iässä. Melonta ei ole vaarallista.

Melomalla saat ainutlaatuisen luontokokemuksen. Miten muuten voisit olla niin lähellä vettä, tuntea olevasi oikeasti vesillä?

Melonta on ollut ensimmäinen tapa liikkua vesillä. Miksi unohtaisimme sen?

Avovesi-infra on rakennettu moottoriveneiden ehdoilla, sanoo Pavelka. Suomessa on alle 100 melontareittiä.

Jos on melomiseen soveltuvat reitit, onko ne merkitty? Missä seuratoiminta ja melonnan esilletuominen?

Suomen infra on vanhentunut, tahtoa muutokseen ei liiemmin ole .

Melojat tarvitsevat melontalaitureita, vessoja, tulentekopaikkoja ja yöpymismahdollisuuksia.

Kun “vesiteollisuus” vähenee, vapaa-aika- ja virkistystoimintaan löytyy tilaisuus investoida. Luonto- ja teollisuusalueita voidaan uusiokäyttää.

Pavelkan mukaan Suomi on luontomatkailukohteena suurelta osin tuntematon. Ilmastonmuutoksen vuoksi matkailu Pohjoiseen on kuitenkin kasvamassa.

Yhteistyön on parannuttava, poliittiseen tasoon vaikuttamisen on lisäännyttävä.
Melonta on kokemuksena arvokas, epätavallinen, se ei toistu, se on uniikki, sanoo Pavelka.

Tämän vuoden melonnat jatkuvat poikkeuksellisen lämpimissä keleissä. Sopivia kelejä riittää vesillä oloon. Tule nauttimaan ainutlaatuisesta kokemuksesta. Metsänpiika vie sinut lähelle vettä.

Nyt kun kesä mennyt on

30/09/2011

Kypsä kesä antoi meille paljon kaunista.

Sato kypsyi ja sitä oli runsaasti.

Valo ja pimeys tasaantui ja päivistä alkoi tulla lyhyempiä.

Syyskuun viimeinen päivä oli ennätyksellisen lämmin ja niin täynnä värien hehkua.

Hyvästi jääkää
nyt hyvät ystävät,
maille vierahille
nyt pääskyt lähtevät.

Armas ol´aika,
jok´ on nyt lopussa;
suven sulo aika,
se kaunis, ihana.

Vaan kun on mennyt
taas syksy, talvikin,
silloin palajamme
taas tänne takaisin.

P. J. Hannikainen

Kesäyö

28/06/2011

Tänä aamuna perinteinen yöretkemme onnistui. Heräsimme puoli kolmelta, pakkasimme koriin kaakaota, kahvia ja sämpylöitä ja soudimme Eteissaareen Voipaalla.
Ensi pilkahdus auringosta näkyi heti saareen rantauduttuamme.

Kello oli yli puoli neljän.

Aamiaskivi on aina tämä sama. Sen päällä istumme eväitä nauttien ja auringon kultaista valoa ihaillen.

Vaellamme ohi valkolehdokkiesiintymän, jossa tänä vuonna on vain yksi kukkiva yksilö.

Kivikkoinen rinne ottaa valoa vastaan.

Metsässä on monen maja omassa rauhassaan.

Saaren toisessa päässä valo tulvii..

.. ja sen väri on houkuttelevan lämmin.

Maitohorsma kukoistaa kivillä.

Vanhaa halavakasvustoa auringonnousun puolella.

Saaren päässä näkyvät Kirkkokivet.

Kurjenjalka ojentautuu.

Koivunlehdissä näkyy hentoa kastetta.

Karussa maastossa sitkeät säilyvät.

Tyyni Voipaanselkä.

Järvikortteen aamuhelmiä.

Puiden yhteiseloa ei kukaan riko, saari on Metsähallituksen.

Hämähäkkiseitistö peittoaa varvikkoa.

Mustikkaan ei ole vielä kiire, mutta ensimmäiset maistajaiset saimme.

Vielä puoli kuusi valo tulee aivan viistosta.

Kotirannassa kello kuudelta.

Lähde sinäkin ottamaan aurinko vastaan. Valoisimmat ajat jatkuvat vielä.

Polkuja pitkin Konnuksella

12/06/2011


Siltaa pitkin metsään…


… aivan sen ytimeen


Perinteisen 50-luvun pientilan kulmille


ja ohi toisen vanhan mökin, joka on Malminlöytäjän mökki


Tietä pitkin ohitse Sanelma-proomun


Luontopolku on jo leveämpi


Monenlaista metsää matkalla


Vanha kanavan laita


Lisää vanhaa kanavaperinnettä


Pieni huvimaja on hiukan unohdettu


Jospa joku sen kunnostaisi…


Maja on rakennettu toisen kanavan rakentamisen aikoihin


Mennään toisen vanhan kanavan ylitse


Koskialueella sinisorsapoikue emonsa hoivissa


Linnut ovat tottuneet kulkijoihin


Pitkospuita pitkin yli virtaavan veden


Soliseva vesi saa pysähtelemään


Järvikortteet nupulla


Koskien laitureilla voi syventyä omiin ajatuksiin


Virta vie kohti etelää


Telkkäpesue ui reippaasti virtaavassa vedessä


Rehevä luonto hellii


Merenkulkuperinteiden muistoja


Vanhan kanavan kaunista rakennusjälkeä


Uusimman kanavan teknistä rakennustyyliä


Konnuksen uusinta kanavaa käytetään melko ahkerasti


Konnustuvan pihapiirissä on grillikatos ja laavut


Konnustupa on vanha uittomiesten tupa, nyt kahvila-ravintolana, joka palvelee kesäaikana.

Tämä oli ympäristöpäivämme polku. Vien sinut sinne mielelläni uudestaan.

“Kuusikossa taas käki kukkuu
riemukkaasti helskyttelee
metsässä tuskin kukaan nyt nukkuu
päivä kaunis kun vaalenee.

Metsään jos käy aamulla varhain
paljon jännää nähdä sä voit
aamuinen hetki on päivän parhain
äsken juuri sellaisen koit!”