Archive for the ‘Vuotuiset päivät’ Category

Kevätpäivän tasaus

20/03/2012

Kevätsää vaihtelee nopeasti. Pari päivää sitten paistoi aurinko ja joutsenet oikoivat kaulojansa rantaruovikossa ja saapastelivat rantajäällä. Nyt on luonto taas luminen ja päivä harmaa. Lokkien kailotus kertoo kuitenkin että pian talvi on ohi.

Konnuksen avovettä on jo laajalti. Venehuollot alkavat ja kalastajat väistyvät jäiltä. Aurinko alkaa tehdä päivistä yötä pitempiä. Meidän korkeuksilla päivän mitta on jo Etelä-Suomen päivää pitempi, Lapissa mennään kohti yötöntä yötä.

Kalevalan päivä

28/02/2012

Suomalaista kulttuuria juhlitaan helmikuun 28. päivänä, Kalevalan päivänä.
Metsänpiika on myös kalevalainen nimi, joka viittaa metsän kuninkaan Tapion pieneen palvelustyttöön. Se on yksi metsästä löytyvistä haltioista, jota nimitetään Metsänneidoksi, Metsänneitsyeksi taikka Metsänpiiaksi. Tämä neito kiusasi erämiehiä, mutta ilmestyessään erätulille se tiesi hyvää lintuonnea.

Metsänpiika eli sulalla vedellä ja soitteli suloisesti huilullansa, jotta Mielikki, Tapion vaimo, metsästysonnen antaja, heräsi aamu-unestaan ja kuuli metsästäjän rukoukset.
Niinpä Metsänpiika suotuisessa tilanteessa laitettiin metsästäjälle oppaaksi hakemaan Tapion karjaa.

Metsänpiika on tänä Kalevalan päivänä ollut tasan vuoden oppaana myös täällä tiedon valtatiellä. Nyt lyhyesti myös englanniksi ja ruotsiksi, joka on meidän toinen kotimainen kielemme.

Hyvää kulttuurimme päivää!

Helmeilevä kuukausi

13/02/2012

Helmikuussa valo ryntää talvipäiviin ja saa pimeyden unohtumaan. Runeberginpäivä, Saamelaisten kansallispäivä ehtivät jo mennä menneen viikon aikana. Ystävänpäivä on huomenna ja laskiaissunnuntai ensi sunnuntaina. Paljon pieniä juhlinnan aiheita.
Ja mikä parasta, nyt saa juhlamieleen lisää riemua, kun lähtee ulos hangille.

Aamuaurinko kultaa valkoisen maiseman.

Nauti pakkasesta ja lumimaastasi! Seuraa luonnon omia jälkiä.

Tule lumikenkäilemään juuri nyt, kun talvi näyttää parhaat puolensa.

Auringon mentyä taivaan täysikuu tervehtii yli järven selän.

Illan ja aamun tulipallot, ystäviä nekin.

Jokaisessa päivässä pulppuaa elämän voima. Linnut palaavat joka aamu iloksesi, kuulet vienon laulun puun latvasta, huomaat lumijäljistä monen metsän eläimen hyörivän lähistölläsi. Illalla kuulet ketun kiimaisen rääkynän kun kuu on ylimmillään.

Lähde ystävinesi metsään. Metsäretki lisää hyvinvointiasi.

TALVILUONTO ON NYT KAUNEIMMILLAAN!

Hidas jouluaika on ohi

14/01/2012

Nuutinpäivä, 13.1. on perinteisesti ollut jouluajan lopettajaispäivä. Nuuttipukkiperinne ei tosin ole pysynyt Suomessa tapana muualla kuin Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Nuuttipukit, aiemmin nuoria miehiä sekä naisiakin vanhoihin lumppuihin pukeutuneina ja jopa pelottavin naamarein varustautuneina, kiersivät talosta taloon “häiriköimässä” ja vonkaamassa olutryyppyä tynnyrin pohjalta. Saattoivat siinä heittäytyä rivoiksi ja röyhkeiksikin, jos ei suuhun pantavaa kuulunut.
Tuo ruma pukeutuminen vaikutti vielä 1940-luvulla ja myöhemminkin, jopa oman lapsuuteni joulupukkien pukeutumiseen. Ne olivat pelottavia, niillä peloteltiin ja niin saatiin lapset kilteiksi ainakin joulun alla. Minusta se oli turhaa jännitystä ja pelon luomista, kun joulun piti olla täynnä tonttujen tarinoita ja kauniita satuja.

Joulun aika on muokattu monenlaiselle juhlinnalle. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti sen pois viepi. Melkein kuukausi vietetään joulun merkeissä. Kaupallinen joulu sitäkin pitempänä.
Metsänpiian joulu tulee talvipäivänseisauksen aikoihin, 21. – 22.päivä joulukuuta. Tuomaanpäivänä laitetaan ulko-ovelle kranssi, joulukuusi laitetaan sisälle 23. päivä. Kun kuusi on jo aattoaamuna valmiina, uskaltautuvat erilaiset tontut hiipiä esille. Vasta kun kuusi Nuutinpäivän jälkeen puretaan koristeista ja viedään ulos, kipaisevat tontut luotamme näkymättömiin, kunnes tulee taas uusi jouluaika, joka vuosi erilainen.

Joskus, kun kuusen hoito joulun aikana onnistuu, kuusi innostuu kasvamaan.
Edes Nuutinpäivänä ei oikein henno kuusta viedä ulos, kun sen kerkät muistuttavat jo tulevasta keväästä. Joulun aika saa olla hidas ja pitkä. Jos vaikka niin kadottaisimme turhaa kiirettä ja turhaa ehättämistä.

Saturnalia

17/12/2011

Roomalaiset aikoinaan juhlivat keskitalven juhlaa 17. – 23. joulukuuta. Juhla nimettiin Saturnuksen, maanviljelyn jumalan mukaan. Tuona aikana koristeltiin paikkoja seppeleillä ja puunoksilla, kynttilöitä ja lamppuja sytytettiin valon voiton kunniaksi. Orjat olivat tasavertaisia isäntiensä kanssa ja roolit vaihtuivat ja voitiin ruokailla yhdessä. Tunnuksena tasa-arvosta pidettiin kartiolakkia päässä, eräänlaista tonttulakin esikuvaa, vapaan miehen tunnusta.

Niinhän mekin teemme. Vieraillaan ystävien luona, syödään, annetaan pieniä lahjoja ja pidetään hauskaa. Hyvän tahdon nimissä emme haasta riitaa, emme sodi, haluamme olla ystävällisiä ja kohteliaita ja muistamme tärkeitä ihmisiämme.

Saturnalia on valon juhla. Talvipäivänseisaus osuu tuolle viikolle ja pimeä aika pysähtyy. Aurinko saa pikkuhiljaa yliotteen. Syksyn sadosta saamme herkkuja pöytään, joulukuusesta luonnontuntua, kynttilöistä valon iloa. Mutta ne pienet lahjat? Tyydymmekö pieniin nekkukarkkeihin, lapsille annettaviin savinukkeihin ja aikuisille annettaviin kynttilöihin?

Kyllä nekin voisivat riittää.

Ystävällistä Saturnalia-aikaa! toivottaa Metsänpiika

Suomalaisen musiikin päivä

08/12/2011

Tänään, 8.12. on kansainvälisesti tunnetuimman säveltäjämme Jean Sibeliuksen syntymäpäivä, joka on nyt myös virallinen liputuspäivä. Samalla vietetään suomalaisen musiikin päivää.

Parhaillaan keskustellaan musiikkikoulutuksen vähentämisestä ja keskittämisestä. Vaikka kaikista musiikinopiskelijoista ei tulisikaan muusikoita, tai heille ei olisi työtä kylliksi musiikin saralla, niin musiikin kanssa eläminen ja harrastaminen antavat kuitenkin runsain mitoin tervettä sisältöä kaikille musiikin ystäville ikään katsomatta. Kulttuuriin on löydyttävä resursseja, niin kuin terveydenhuoltoonkin. Muu kulutushysteria joutaa jäädä vähemmälle.

Liput liehumaan ja suomalainen musiikki soimaan!

Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

20/11/2011

Tämä päivä on omistettu koko maailmassa lapsen oikuksien sopimukselle. Tämän vuoden painopiste on kuritusväkivallan vastustaminen.
Myönteisillä kasvatuskeinoilla lasten kehityksessä näkyy nopeammin kypsyminen, harkintakyvyn omaksuminen, omatoimisuus ja vastuullisuus.
Kuritusväkivalta lievänäkin aiheuttaa lapsessa aggressiivisuutta ja on vahingollista lapsen kasvulle. Samalla menetetään luottamus vanhempaan ja suhteeseen voi tulla pelko, joka ohjaa lapsen käyttäytymistä.

Vastusta kuritusväkivaltaa. Älä hyväksy kuritusta kasvatuksessa. Myönteinen kasvatus on tehokkaampaa.

Anna lapselle positiivisia elämyksiä, ohjaa rakkaudella. (Kuva Vekara-Varkauden Seikkailujen saaresta kesällä 2011)

Aleksis Kiven päivä 10.10.

10/10/2011

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on kertonut meille tässä runossaan, miten luonto tervehdyttää mieltä ja antaa uusia voimia. Metsä antaa levon ja virkistyksen arkipäivän vaativan elämän keskellä.

Metsämiehen laulu

Terve, metsä, terve, vuori,
terve, metsän ruhtinas!
Täs on poikas uljas, nuori;
esiin käy hän, voimaa täys,
kuin tuima tunturin tuuli.


Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston,
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii lyön
ja mailma Unholaan jääköön.

Viherjäisel laattialla,
mis ei seinät hämmennä,
tähtiteltin korkeen alla
käyskelen ja laulelen
ja kaiku ympäri kiirii.

Kenen ääni kiirii siellä?
Metsän immen lempeän;
liehtarina miehen tiellä
hienohelma hyppelee
ja kultakiharat liehuu.

Ihana on täällä rauha,
urhea on taistelo:
myrsky käy ja metsä pauhaa,
tulta iskee pitkäinen
ja kuusi ryskyen kaatuu.

Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston,
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii lyön
ja mailma Unholaan jääköön.

A. Kivi

Aina on mahdollista mennä metsään. Tule Metsänpiian poluille!

Kansainvälinen rauhanpäivä 21.9.

21/09/2011

Nyt halutaan nuoret toimimaan rauhan ja ympäristönsuojelun puolesta. Tämän vuoden teema on Rauha= Tulevaisuus. Osaammeko me huolehtia ja iloita rauhasta? Vältämmekö väkivaltaa, osaammeko riisua aseet?

Istuta rauhanpuu puutarhaasi, lähteä rauhanvene rannastasi, nosta rauhanviiri katollesi.


“Makeasti oravainen
Makaa sammalhuoneessansa
Sinnepä ei Hallin hammas
Eikä metsämiehen ansa
Ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans´ monta;
Havu-oksan rauhan-viiri
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass´!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass´:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
Akkunalla pienoisella,
Linnut laulain taivaan alla
Saattaa hänen iltasella
Unien Kultalaan.”

Aleksis Kivi:
Seitsemän veljeksen Timon “Laulu oravasta”

Kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.

08/09/2011

Lukutaitopäivää vietetään tänään. Täällä Suomessa peruskoulutuksemme huolehtii jo kattavasti jokaiselle kansalaiselle kuuluvan oikeuden, lukutaidon opetuksen. Mutta muualla maailmalla tilanne on toinen. Lukemisen taito ja kirjoittaminen ovat viestintämuotoina hyvin merkittäviä.

Millainen sitten on lukutaito, joka kohdistuu ympäristöömme? Ympäristö, jossa elämme, on täynnä viestejä ja merkityksiä. Osaammeko lukea, havaita ja huomata niitä? Miten mitataan kuvanlukutaito, musiikinlukutaito, ihmisten käyttäytymisen lukutaito, tunteiden lukutaito, ajankulun lukutaito jne? Osaammeko lukea omia ajatuksiamme ja halujamme? Siihen kaikkeen tarvitaan ymmärrystä, keskittymistä ja muistia. Miten hallitsemme kokonaisuuksia, rakennamme osasista käsitystä maailman menosta? Kuinka paljon meidän on osattava lukea!

Lukutaito ei ole itsestäänselvyys, ei sittenkään edes Suomessa. Jokaisella on oma oppimisen tapa, jota aivomme säätelevät. 6-10% aikuisväestöstämme kärsii jostakin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudesta. Sekä niille että opiskelussaan lukivaikeudesta kärsiville on löydyttävä ymmärrystä ja tukea. Lukivaikeus ei ole tyhmyyttä, se on vain erilainen tapa käsitellä tätä viestintämuotoa. Lukutaitopäivä tasoittakoon tasa-arvoa kaikkien meidän lukutaitojemme kesken. Erityisesti huomio on keskityttävä niihin, joilla oikeutta oppimiseen ei ole.