Lintharjun luonnonsuojelualue Suonenjoella on tutustumisen arvoinen

lintharju1
Patikoijalle, ulkoilijalle ja kuntoilijalle löytyy oivalliset maastot Lintharjun monimuotoisesta luonnosta. Meidän aloituspisteemme sijoittui Metsäntutkimuslaitoksen lähettyville.

lintharju2
Lintharjun pääselänne on luonnonsuojelualuetta ja sitä voi ihailla erimittaisilla luonto- ja ympäristöpoluilla. Polun rastitauluja on jopa 35 kappaletta, ja ne kertovat ympäröivästä luonnosta ja kulttuurista. Me jätimme suojelualueen ulkopuolisen polun kulkematta.

lintharju3palolampi
Kumpuilevassa maastossa on kauniin pyöreitä suppalampia, kuten tämä Pieni Palolampi.

lintharju4

lintharju5

lintharju6
Kuinka voikaan pystyssä kasvavat mäntypuut rauhoittaa mieltä! Tulepa tänne rauhoittumaan ja keräämään voimia.

lintharju7mantykukka
Polun varella esittäytyy lehtivihreätön mäntykukka.

lintharju8
Luonnon omat harmaat sävyt miellyttävät silmää; siinä on ikiaikaisuutta.

lintharju9
Mustikkavaltainen aluskasvillisuus on houkutteleva..

lintharju10mustikkaa
..niin houkutteleva, että jokainen meistä uppoutui luonnon välipalalle.

lintharju11umpilampi
Harjun useat suppalammet ovat kasvaneet osittain umpeen.

lintharju12
Lintharjun pääselänne on kapea ja jyrkkä, vain noin 15-25 metriä leveä.

lintharju13
Täältä voi ihailla harjukumpumaastoa ja suppakuoppia, joissa on suokasvillisuutta.

lintharju14

lintharju15onkilampi
Onkilammen rantaan laskeutuessa tulee eteen lehtokorpi.

lintharju16lehtokorpi
Lintharju on merkittävä pohjavesialue. Suurin pohjaveden purkautumiskohta on Onkilammen alue. Lampeen noroilee lähteikkörivistöjä.

lintharju17pohjanruttojuuri
Täällä kasvaa harvinaisuuksia, kuten pohjanruttojuuri.

lintharju18lehtokorpi
Tervaleppäkorpi on rehevä ja runsas.

lintharju19ahvenlampi
Luontopolku kiertyi yli pääselänteen toiselle puolelle ja alas Ahvenlammen rantaan.

lintharju20kangasajur
Runsaan kanervakasvuston takana kukkii samalla värisävyllä vaatelias harjukasvi, kangasajuruoho.

lintharju21jakalaa
Paisterinteillä kasvaa komeaa jäkälää, paras siis pysyä polulla, ettei jäkälä vaurioidu.

lintharju22lakkaa
Vaihteeksi tulee eteen oikea suo lakkoineen ja vaivaiskoivuineen.

lintharju23juolukkaa
Ja missä kasvaa näin suuria juolukanvarsia?

lintharju24palolammenlaavu kaakkurit
Hieman harhailtuamme löydämme paikallisen asukkaan opastamana Palolammen laavulle.
Loppueväät voi nauttia täällä, katsellen kaakkuripariskunnan rauhallista liikehdintää.

lintharju25palolampi pieni
Lintharjulla voi kulkea joko 3, 8 tai 14,5km:n mittaisia polkuja, ja varioida oman mielen mukaan. Nämä reitit kuuluvat Sisä-Savon retkeilyreitistöön, mutta toivoisin lisää konkreettista infoa maastoon, jotta tämä suojelualue tulisi enemmän tunnetuksi myös ulkopaikkakuntalaisille. Se on toimiva läpi vuoden: voit patikoida, marjastaa ja sienestää, hiihtää ja lumikenkäillä. Ja kun pysyt nimenomaan suojelualueella, vältyt näkemästä maa-aineksen ottopaikkoja ja ampumarataa.

Keyritynjoen koskia kanootilla

1.lehmikoski29513

Toukokuun lopussa oli aika tehdä henkilökohtainen kevätretki oman veljen kanssa, ja nyt kohteena oli Rautavaaran ja Nilsiän rajajoki Keyritynjoki. Vesi oli laskenut parikymmentä senttiä pari viikkoa aiemmin tehdystä tarkastuksesta.
Aamu oli aurinkoinen ja toukokuuksi hyvin lämmin.
Jalkauduimme tarkistamaan suurimmat kosket ja tekemään kulkusuunnitelmaa. Tässä Lehmikoski, reilun kilometrin mittainen.

2.myllykoski

Myllykoski, jossa vasemmalla näkyy pohjapato. Aikoinaan tästä on kulkenut maantie, jonka sillanrippeet ovat muistona.

3.myllykoski

Myllykosken alajuoksulla.

4.myllykoski

Myllykoskeakin tuumittiin rauhassa. Luulimme että pahimmat kosket oli nyt esikatsastettu.

5.likolahti

Melominen aloitettiin Likolahdesta, Keyritynjärven eteläisimmästä lahdesta.

6.keyritynjoki

7.keyritynjoki

Joen tunnelma oli täydellinen.

8.keyritynjoki

Näimme monia majavanpolkuja ja runsaasti rentukoita ja valtavat punertavat penkereet mesimarjankukkia.
Mutta koimme myös yllättävän vaikean kosken, Hakopadonkosken, jota rantauduimme tarkastelemaan pitkäksi toviksi suunnitelmaa tehden. Sen verran siinä oli vaikeutta, jotta kun lopulta saimme sen laskettua juuri oikeaoppisesti ohjaillen, pääsi riemunkiljahdus helpotuksesta.

9.keyritynjoki

Hakopadonkosken jälkeen ja valtatie 75:n alitettuamme nousimme ansaitulle evästauolle rantapenkalle. Iltapäivän rauha lepäsi ympärillämme. Olimme puolimatkassa.

10.keyritynjoki

Rauhallista maisemaa, mielen rentoutusta, sukellusta yhdeksi luonnon kanssa.

11.keyritynjoki

12.keyritynjoki

Käki kukkui rannan puussa piilotellen. Ja näkymät aukenivat aina vain täydellisinä eteemme.

13.keyritynjoki

Vielä ne kaksi koskea oli edessämme, joko tämän mutkan takana?

14.koskenlaskijatkeyritty

Kun Myllykoski ja Lehmikoski oli saatu sujuvasti lasketeltua kapeista väylistä väistellen rannan kaartuneita puita, olimme melkoisia voittajia.

15.lehmikoski

Lehmikoski jäi solisemaan omaan tahtiinsa. Olimme ohittaneet kuusi koskea, kolme niistä kohtuullisen vaikeita. Mieli oli noussut pilviin. Luonto antoi meille reilulla kädellä energiaa jokiretken muodossa.

16.keyritynjoki

Loppumatka oli leppoisaa ja kiemuraista jokea viljapeltojen keskellä. Kielopenkat reunamilla olivat ällistyttävän runsaita.
Olimme kulkeneet reilut parikymmentä kilometriä Keyritynjärvestä Alaluostaan kanootillamme. Vaikka päivästä tuli pitkä autolla-ajomatkoineen niin väsymystä ei tuntunut. Sellainen eufoorinen tunnetila pysyi mielessä pitkään.

Retkestä kiitän veljeäni. Luonnon antaman onnentunteen tahtoisin välittää ja tarjota niille ihmisille, jotka haluavat luonnonläheistä vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Savossa riittää luonnonrauhaa!

Kevät meni edelle

Kuinka vauhdilla kevät muuntuu kesäksi! Jos et seuraa ympäristöäsi paivittäin, huomaat että olet tippunut kevään kärryiltä.
Nämä kuvat on otettu puolivälissä toukokuuta, reilu pari viikkoa sitten. Ja nythän on jo täysi kesä.

saarikevättä1

Luonnontilainen Tiilisaari Voipaanselällä Leppävirralla on kevätretkelle sopiva kohde.

saarikevättä2

Puut kasvavat suuriksi ja vanhoiksi. Niitten levollinen olemus tarttuu omaan mieleen.

saarikevättä3

Vaiverot nuokkuvat ujostellen rannan pajujen seassa.

saarikevättä4

Kelottuneet puut retkahtavat viimein nurin ja antavat kääville tilaa.

saarikevättä5

Hennon vihreät koivunlehdet leviävät nopeasti täysikasvuisiksi.

saarikevättä6

Muurahaisten valtaamassa saaressa kannattaa käydä varhain keväällä. Kesällä niitten valtatiet ovat niin vilkkaat, että ihmisvieraankin on juostava, etteivät muurahaiset hyppäisi kenkiimme.

saarikevättä7

Laivaliikenne kuuluu kesään. Kapeahkoilla väylillä täällä sisämaassa on oltava tarkkana.

saarikevättä8

Vanhojen koivujen paksuuntunut kaarna on tyylikäs.

saarikevättä9

Ilta-aurinko pilkkoo puita.

saarikevättä10

Jotkut kärsineet koivut sinnittelevät vielä uusia versoja pitkin runkoja.

saarikevättä11

Pystyyn kuivuneet haavat ovat kolopesijöiden suosiossa. Metsä saa olla rauhassaan vuodesta toiseen vesien ympäröimänä.

valkovuokot2013

Tänään valkovuokot ovat jo karistelleet kukintonsa ja alkavat kehittää siemeniä. Kasvun vauhti on kova. Pidä sinäkin aistisi vauhdissa ja nauti luonnosta.

Jäät lähtivät, siis melomaan!

huhtimelonta

Kevät kiirehti lopulta, vaikka ensin se ei meinannut joutuakaan. Nyt pääsee taas vesille ja pääsee poluille! Nuotion voi vielä sytyttää turvallisesti, kun on kosteaa. Linnut ovat palailleet pesintäpaikoilleen, mutta vielä on paljon tuloillaan.
BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu Tornien taisto käydään lauantaina 4.5. klo 5–13. Tornien taisto järjestetään nyt 20. kerran.

Tule ja elä luonnon mukana! Metsänpiika kulkee kanssasi.

Valoja jäljittämässä Konnuksen metsässä

Harvinaisen valottoman helmikuun jälkeen maaliskuussa ampuva aurinko on hyvin tervetullut. Nyt on hanget kirkkaimmillaan.

maaliskuun valo

Lumipeitteellä kuljeskelee hyvin erilaisia taapertajia.

taapertaja hangella

maaliskuu13

Päivät ovat pidentyneet niin paljon, että Kuopion seudulla päivän pituus on himpun verran muuta maata pitempi. Helsinki jää jälkeen ja Utsjoki loikkaa edelle tällä viikolla.

maaliskuunvalo

On aika nauttia talven iloista ja sen parhaista puolista. Kohta tulee muutos.

pikkutaapertaja hangella

Luonnon monimuotoisuus näkyy ihan tavallisessa metsässäkin, jossa piilottelee yksi ja toinen eläin.

humpsis lumessa maalisk13

rumpsis lumessa maalisk13

Valo saa värit kylläisiksi. Metsän vihreä ilahduttaa lämpimillä sävyillään.

vihreavalomaalisk13

Suuren kuusen latvaan hyppelehti oksalta oksalle näätä, ja jäi sinne piiloon.
Naavakuusien suojissa sillä lienee vallan mukavat oltavat.

piileskelypaikka naata maaliskuu13

Lähdehän sinäkin kurkkimaan ympärillä olevaa luonnon elämää. Nyt on aurinkoa, revontulia ja taas pian täysikuu!

Mennäänkö melomaan talvilomalla?

talvimelontaa13konnus

Konnuksen kanavan alapuolella Leppävirralla on jo pitkään voinut harrastaa talvimelontaa. Nyt on parhaat mahdolliset kelit sille!

konnuksentalvimelontaa13

Sulaa vettä riittää varsin pitkälti, eikä ketään muita ole liikkeellä. Mikä vapaus!

talvimelontaa13kanavalla

Tässä mennään Konnuskoskia kohti.

talvimelontaa13koivukoski

Ja Koivukoski kiivetään ylös, eikä tee vaikeaa.

talvimelontaa13koivukoskenlasku

Alaslaskussa olisi kaivannut jo hieman enemmän haastetta. Mutta varman päälle mennään, kun on vielä talvi.

talvimelontaa13koskenalla

Tulepa kokeilemaan talvimelontaa! Metsänpiika ja nämä maisemat mahdollistavat sen lähes koko talven!

Talviloman aika on talviluonnosta nauttimista

Rahasalmi

Kun et halua hälinää ja väenpaljoutta lomallasi, täältä löydät rauhan.

Koskiniemi

Pysähdy näkemään ja kuulemaan metsän tarina.

Rahasalmi

Lumi ja vesi kohtaavat, molemmista voit nauttia.

Konnus

Konnuksen kanavan alapuolella

Vesi virtaa jo kohti kevättä. Kosket pitävät siitä huolen.

Rahasalmi

Laivaväylällä ei liikennöidä vielä.

Koskiniemi

Keväthanki houkuttelee metsään – lumikengin.

Koskiniemi

Talven parhaat hetket ovat ihan tässä. Tule Konnukselle ja Koskiniemelle hakemaan omasi.
Hyvää talvilomaa!

Talven ystävät

Tammikuu vaihtuu helmeileväksi helmikuuksi. Talven iloihin kuuluu kauniiden lumimaisemien ohella varmat ystävämme, talvilinnut. Tänä talvena on ehdottomasti eniten pyrähdellyt ruokinnalla urpiaisia, ja ainakin näillä kulmilla toinen runsastunut laji on sinitiaiset. Ilahduttavaa on myös kuusitiaisparin ja töyhtötiaisparin päivittäiset vierailut. Sen sijaan hömötiaisia ja talitiaisia on merkillisen vähän.

Tämän päivän ensimmäinen kevääseen viittaava ääni tuli omalta kevätlinnultamme varikselta. Siitä alkaa kirjanpito lintujen bongailussa. Talven muu mukava bongaus on tähän mennessä ollut saukko, joka näyttäytyi Voipaanlahden avannoissa.

tammikuunlinnut2013

Kuvassa töyhtötiainen ja urpiainen ylhäällä, alhaalla sinitiainen ja kuusitiainen.
Lintujen bongailu siis alkakoon. Tänne avointen vesien äärelle saapuvat varmimmin ne ensimmäiset muuttolinnut.

Unelmia uudelle vuodelle

Vuosi on lopuillaan, muistoissa menneen kesäkauden lumoavimmat löydöt.
Tässä lehtojen kasveja, joita Savossa löytyy kohtuullisen hyvin. Meidän velvollisuutemme on luoda ympäristöömme suotuisat kasvuolot niin uhanalaisille kuin runsaslukuisillekin lehtokasveille ja niitä hyödyntäville eliöille.

11soikkokaksikko

15kiviyrtti

12tikankontti4

13tikankontti5

8mustakonnanmarja4

9mustakonnanmarja 3

4lehtokuusama

2 kivikkoalvejuuri

1 kielot

7lehtorinne

5lehtorinne2

3kotkansiipi

8lehto-orvokki

5lehto syksy12

6lehtokuusama syksy

14tummaneidonvaippasyksy12

10matasrikko

Olemme menossa jo kohti kesää, talvipäivänseisaus on ohitettu ja mieli kirkastuu aina kun luonnonvaloa riittää yhä enemmän. Valot ja värit voi tallentaa kuviin, mutta äänet, tuoksut ja lämpötilat on koettava itse. Luontoretkelle on helppo lähteä, sillä luonto on meitä vielä aivan lähellä. Metsänpiika on oppaanasi ympäri vuoden.

– Luontoystävällistä uutta vuotta 2013!

Marraskuun terapiaistunto

Marraskuiset sään ja maiseman muutokset terapoivat mieltä. Milloin on aurinkoa, kylmää, märkää taikka tuulta, milloin harmaata aamusta synkkään yöhön, milloin kuun kuultava helinä.

Kultainen auringonnousu puiden lävitse lämmittää.

Vapaa virta sinnittelee, vaikka rannoilla jo vesi saa kuoren.

Rauhoittavat värisävyt tyynnyttävät ajatuksia.

Syväväylällä on jo hiljaista.

Laiturissa levätään pimeimmän yli.

Konnuksen kanavan marraskuista juoksutusta työpäivän päätteeksi.

Syystulvaa tasoitetaan pitämällä sulkuja auki silloin kun ei ole laivaliikennettä.

Joutsenten parvi kaartaa kylmenevällä taivaalla yöllistä lepopaikkaa etsien.

Kanava-alueen valot syttyvät punaisina. Tämä on marraskuun alkupuolta.

Kuun lopulla järven olomuoto alkoi muuttuilla.

Syvät tumman sävyt ja valon heijastukset piirtyvät hyytyvään veteen.

Auringosta taivaalla näkyy vain hiljainen illankajo.

Mutta seuraavana päivänä rauhaa ei ollut. Itätuuli iski rantaan voimalla tehden omat jäärakennelmansa maastoon.

Kylmä myrskyinen tuuli tuntui elämykseltä, vaikka kädet palelivatkin.

Suojaisempaan lahteen työntyi jääpeittoa. Aallokko sotki matalan veden ruskeaksi.

Vellova vesi taipuu jään kanssa kamppaillessa viimein kakkoseksi.

Marraskuu voi olla elämyksiä ja ihmeitä. Se on tervetullut silta rauhoittumisen aikaan, se on omassa voimassaan kovin terapeuttinen ja tarpeellinen. Syksyn ja kasvun loppu koko komeudessaan antaa meille aihetta kiittää päättyneestä ja odottaa uutta valoa.