Posts Tagged ‘Koillis-Savo’

Seinävuoren rotkolaakso, ihastuttava retkikohde Tuusniemellä

23/10/2013

retkilokakuu1

Savon sydämessä, Tuusniemellä, on tämä suosittu retkikohde, joka tekee vaikutuksen varmaan jokaiseen.

retkilokakuu2

Maanjäristysten aikaansaama kallion halkeama on muovautunut viimeisimmän jääkauden aikana, 10 000-12 000 vuotta sitten.

retkilokakuu3

Rotko on noin 500 m pitkä, 20-40 m leveä ja syvimmillään 25 m.

retkilokakuu4

Alue rauhoitettiin v. 1964 luonnonsuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla.

retkilokakuu5

Samalla tavalla syntynyt rotko, Orinoro, sijaitsee Leppävirralla. Sen polku kulkee kuitenkin myös rotkon pohjaa pitkin, mutta täällä kuljetaan repeämän reunoilla.

retkilokakuu6

Erityisesti niille, jotka eivät kykene liikkumaan vaikeakulkuista polkua pitkin, on rotkon reunalle rakennettu näköalatasanne.

retkilokakuu7

Huimapäillä on puolestaan mahdollisuus näyttää vähän rohkeuttaan kielekkeillä. Varovainen pitää olla, koska suojakaiteita ei ole ollenkaan.

retkilokakuu8

Jäkäläpeitteiset kalliot säästynevät kulumiselta, koska aivan jokaiselle reunamalle ei monikaan uskaltaudu.

retkilokakuu9

Rotkon pohjoispäässä polku laskeutuu alas portaitten avulla ja ylittää puron, joka virtaa rotkon pohjalla.

retkilokakuu10

Puro solisee läheisestä Isosta Seinälammesta ja virtaa suuren osan matkaa sammalpeitteisten kivikoitten alla.

retkilokakuu11

Uusi nousu puron jälkeen halkeaman reunalle kysyy jo jalkoja.

retkilokakuu12

Vanhat kuuset ja pohjalla oleva sammalikko elää ihan omaa elämäänsä koskemattomana.

retkilokakuu13a

Kallion ylikaltevilla pinnoilla hehkuu ilmeisimmin sitruunankeltainen varjorikkijäkälä.

retkilokakuu14

Täällä tulee pohdiskelleeksi, kuinka hyvin lohkareikko kestää ilman eroosiota.

retkilokakuu15

retkilokakuu16

Rotkon puro saavuttaa Pienen Seinälammen kohta jyrkänteiden loputtua.

retkilokakuu17

Polku kuitenkin nousee vielä Seinävuoren rinteelle, josta se kaartuu alas soiselle osuudelle ja pitkospuille.

retkilokakuu18

retkilokakuu19

Reitin tämä puoli on vaikeakulkuinen ja märällä ja jäisellä säällä todella liukas. Hyvillä kengillä kyllä pääsee, kun valitsee askeleensa.

retkilokakuu20

Rotkon kierto alkaa paikasta, jossa on upea laavu tulipaikkoineen, puuliiteri, käymälä, opastaulut ja laituri. Liikuntaesteiset on huomioitu hyvin, ja heillä on näin mahdollisuus osallistua luontoretkeen täysipainoisesti.

retkilokakuu21

Polun mitta lienee reilut 2,5 km ja sen voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa.

retkilokakuu22

Patikoija voi jatkaa tästä matkaansa Kaavinkoskelle saakka käyttäen matkan varrella olevia laavuja.

retkilokakuu23

Laavu on parhaasta päästä. Sinne mahtuu isompikin porukka tai useampi pikkuporukka. Silmiinpistävää on kohteen siisteys, josta kiitos Tuusniemen kunnalle, joka huolehtii ylläpidosta. Esimerkillistä retkeilyn edistämistä!

Rotkolaaksoon on Tuusniemen keskustasta matkaa 7-8 km. Kohde sopii hyvin koko päivän ohjelmaksi. Lähde siis! Talven tultua siihen tulee vielä jotain ekstra lisää, ainakin lunta ja jäätä.

Suur-Säyneisen rannalla

24/10/2011

Vuosina 1999-2001 toteutti Museoviraston rakennushistorian osasto hankkeen Pohjois-Savon ruukkikierros. Yksi museoiduista kohteista, Säyneisten ruukki, sijaitsee Suur-Säyneinen-järvestä laskevan Ryöpänjoen rannalla.

Jo 1500-1600-luvun koillissavolaiset valmistivat tarvitsemansa raudan itse järvi- ja suomalmista.
Kun 1700-luvulla saatiin jo teollista rautaa talonpoikainen raudan valmistus taantui ja loppui kokonaan 1800-luvun alussa.

Joen alkupäässä sijaitsevan Kissakosken myllyn paikalla on ollut vasarapaja. Jäljellä on pajan kivijalka ja pengerrys.

Näitä ruukin raunioita on vielä mahdollista tutkailla Kissakosken luontopolkua kulkien. Opastustaulu on syytä lukea, jotta nykyajan ihminen ymmärtäisi tuota historiaa.

Säyneisten eli Gustafsforsin rautaruukki aloitti tällä paikalla toimintansa vuonna 1821. Alueen rikkaita malmijärviä hyödynnettiin, rautaa vietiin pääasiassa Juankoskelle Juantehtaalle, mutta myös Kuopioon ja Pietariin.
Ruukki lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1859.


Myllyrakennuksen kivetystä


Ryöpänjoki mutkittelee metsässä, luontopolku kulkee lähettyvillä vajaan puolentoista kilometrin matkan.

Pisteaita tai monin paikoin riukuaita rajaa vanhaa aluetta Kissakosken lähellä.

Kaunis sammaleinen kuusikko houkuttelee myös muille poluille. Tämä kuusikko on Ryöpänjoen toisella laidalla.

Suur-Säyneisen rannalla on laavuja kaksi kappaletta, uimaranta ja käymälät. Perille rantaan pääsee autolla, joten liikuntaesteisilläkin on mahdollisuus nuotiotulille. Oivallinen paikka lähteä myös melomaan kauniille järvelle.

Säyneinen löytyy Koillis-Savosta, Juankosken koilliskulmalta. Sieltä on lyhyt matka Kypäräiselle tai Pisalle. Retkisuunnittelussa voi yhdistellä näitä kohteita. Metsänpiika opastaa mielihyvin.

Pisa, pikkuvuori Koillis-Savossa

31/08/2011

Pisa on jylhiä maisemia, vanhoja metsiä, historian merkkejä ja monimuotoinen retkikohde. Esittelen reitin, joka alkaa Juankosken puolelta, Salmenpellontieltä. Juankosken Rotaryklubi toteutti toimintavuonna 1989-90 Rotarypiirin teeman ‘ puhdas luonto – terve elinympäristö ‘ mukaisesti luontopolun Juankosken puoleisille rinteille. Klubin jäseneet laativat opastaulujen tekstit, joita vielä voi lukea matkan varrella.

Alku Salmenpellontieltä on helppo. Pysäköintipaikalla on kuivakäymälä ja jätepiste.

Rehevät heinikot ja kivikkoalvejuuret loistavat auringossa.

Ikivanhaa asutusta, ehkä 1600-1700-luvulta. Enää uunin raunio on jäljellä.

Matkalla metsä on monen ikäistä, mutta rauha asuu täällä.

Lehtomaisella kankaalla kasvaa kurjenkelloja ja kivikkoalvejuuria ja heinää.

Toinen jäänne asutuksesta ylempänä rinteessä. Kivijalka näkyy vielä hyvin. Ympärillä kaskettu metsä.

Saha, keksi ja kirves. Kuinka vanhoja?

Polku kutsuu sinua yhä eteenpäin monipuolisten näkymien lumossa.

Juankosken ja Nilsiän kaupunkien rajamerkki löytyy näköalapaikan lähettyviltä. Tässä on kuitenkin ollut matkaviitat Kuopioon ja Nilsiään.

Rajalinja jyrkänteen alla näkyy selvästi avoimena.

Ennen polkujen perustamista Pisalle kavuttiin haasteellisesti tästä jyrkänteestä.

Nyt nousua helpottavat kaiteet ja portaat.

Kivistä nousua kyllä riittää portaista huolimatta..

Täyssinän rauhan raja kulki Pisan huipun kautta, ja merkit on helpoimmin nähtävissä juuri täällä. Ruotsi-Suomen ja Venäjän rauha solmittiin vuonna 1595. Tässä venäläisten hakkaamat rauhanmerkit.

Ruotsi-Suomen merkit kruunuineen. Joko ne peittyvät jäkäliin?

Pisan korkein kohta on 270,6m merenpinnasta ja 180m ympäristöään korkeampi. Olemme luonnonsuojelualueella, joka perustettiin v. 1993 vanhojen metsien suojelualueena. Huipulla on näköalatorni, josta näkee ympäriinsä savolaista maisemaa järvineen. Evästauko onnistuu täällä penkeillä istuen.

Näkymä kohti Nilsiää. Tahkon rinteet siintävät heikosti utuvalossa.

Toisessa suunnassa makaa Kypäräinen.

Itä-kaakkorinteellä voin todeta: pitkät on puut Pisanmäellä, hongat Hornan kalliolla, niin kuin Kalevalassakin mainitaan.

Vaaroja riittää Pisan ympärillä. Mustikkamäki ja Katkonmäki kaakossa.

Jyrkänteet ovat komeita, mutta vaarallisiakin.

Kuvasiko kuuluisa valokuvaaja I.K. Inha mahdollisesti juuri näillä jyrkänteillä jo 1800-luvun loppupuoliskolla? Ja suuri ja hidas kameransa mukanaan!

Tosin ei ole ihme, jos hän halusi nähdä vaivaa kuvatakseen näitä kauniita suomalaisia maisemia.

Valkeisen lahti siintelee keskellä.

Pisa on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, eikä syyttä.

Se on syntynyt 2000 miljoonaa vuotta sitten vuorijonojen poimuttuessa mannerlaattojen liikkumisen vuoksi. Vuorijonosta Pisa, Koli ja Vuokatti ovat säästyneet eroosiolta. Pisan kivilaji onkin kovaa kvartsiittia ja kvartsiittiliusketta. Pisan pohjoispäässä sijaitsee ‘pirunkellari’, luola, joka on syntynyt ihmisten kaivaessa aikojen kuluessa kalliosta kvartsikiteitä eli vuorikristallia korukiviksi. Tätä perinnettä ei kuitenkaan enää sallita, koska luola on rauhoitettu.

Viimein on paluun aika ja sama polku kuljettaa nopeasti alas. Matkalla tämä kaunis luonnonpuro tihkuu hiljaa elokuun helteessä.

– Tämä reitti on lyhin Pisan huipulle, Salmenpellontieltä vain noin 1,6 km. Vaativuustaso huomioon ottaen aikaa saa varata väljästi. Toiset polut kulkevat Nilsiän puolella ja ovat pitempiä.
Jos haluat Pisalle, ota Metsänpiika oppaaksesi. Vaikutut satumaisesta luonnosta ja arvokkaasta perinnöstämme.

Tässä kartta Pisan alueelle.

Kypäräinen

25/07/2011

Koillis-Savosta, Juankoskelta, Pisa-Kypäräisen alueelta löytyy rakentamatonta järviluontoa, jylhiä luonnonmaisemia, harvinaisia kallioperän muotoja. Kypäräinen on Pisan tavoin kvartsiittivaara, 195m korkea. Se on tuntemattomampi kuin Pisa, jossa on opastetut polut retkeilijöille. Pisa-Kypäräisen-alue kuuluu rantojensuojeluohjelmakohteisiin.

Kypäräiselle pääsee kaakkoisreunan loivaa rinnettä pitkin. Polkua ei ole viitoitettu.

Haaroittuessaan polku johtaa laavulle, jossa on kokoonnuttu seurojen pitoon.

Jyrkänteeltä näkyy Pisa suoraan edessä.

Kaunis Ala-Siikajärvi on vaarojen välissä saarineen.

Suomalaisempaa maisemaa tuskin löytää.

Oikealla pilkottaa Tahkon rinteet.

Kauniit maisemat tekevät vaikutuksen. Kiire katoaa.

Vaikuttavaa on myös runsas mustikkasato aurinkoisella reunamalla.

Samaa polkua pitkin takaisin lehtokasvillisuuden keskelle.

Hevosten laitumet paratiisimaisessa maisemassa ihastuttavat matkan varrella.

Salmenpellontietä pitkin ajellessa näkee Kypäräisen jylhän olemuksen. Se on huomiota herättävän korkea, noin kilometrin pituinen ja puoli kilometriä leveä, jokseenkin kypäränmuotoinen mäki.

Siinä on hyllyjä, onkaloita, kattopintoja ja syviä pystypudotuksia. Ja kasvillisuus on monipuolinen, erityisesti itiökasvilajisto on arvokasta. Suurin osa Kypäräisestä on rauhoitettu.

Salmenpellontie on ajettava hitaasti, koska katseltavaa on paljon. Sinne pilkottaa myös Pisan jyrkät kalliot. Savolainen luonnonmaisema on parhaimmillaan. Milloin lähdet mukaani tälle retkelle?

Telkkämäki

20/07/2011

Koillis-Savon kaunis luonnonsuojelualue Telkkämäki on ainutlaatuinen kaskiperinnetila koko Pohjoismaissa. Täällä tunnet vielä vanhan ajan henkeä ja pääset rauhoittumaan.

Harmaat hirsirakennukset sulautuvat luontoon.

Pihapiiri luo romanttistet puitteet retkellesi.

Talon ikkunoilla kasvaa palsamit.

Kyyttölehmä kaksoisvasikoineen laiduntaa tilalla.

Aamupalalla yhdessä.

Horniolainen kukko pitää isännyyttä kanalassa.

Lammaspässit hoitavat osaltaan perinnemaisemaa. Tässä huolellinen ruokailija.

Piha on levollinen ja kauniisti ylläpidetty.

Riihen ovesta näkyy ajan vieriminen.

Savusauna

Vanhoja työkaluja: hierin eli härkin valmistusvaiheessa, ja varpuluuta.

Kaksi hevosta kedon takana

viettävät kesää, lomailevat.

Pisteaidat kiertävät kaikkia laitumia.

Luontopolut Laidunkierto ja Rietulan kierto sukeltavat kasketuille alueille. Matkaa kertyy kolmisen kilometriä yhteensä.

Uhanalainen hirvenkello ilahduttaa metsässä.

Kasketuissa metsissä luonnon monimuotoisuus on lumoavaa.

Voit poiketa lopuksi lähteelle juomaan raikasta vettä tuohilipolla.

Tutustu ihmeessä arvokkaaseen perinnetilaan Kaavilla, Koillis-Savossa. Lisää tietoa saat www.luontoon.fi- sivustolta. ja minäkin voin opastaa lisää.