Posts Tagged ‘Kuopio’

Niittylahden retkeilyreitillä ensimmäisenä luonnonpäivänä

23/09/2013

luonnonpaiva a

Ulkoilu- ja retkeilyalue Vehmersalmentien (nro 539) varressa Kuopion kaupungin alueella tarjoaa levollisia maisemaelämyksiä ja luonnonrauhaa.

luonnonpaiva b

Kymmenen kilometrin mittainen retkeilyreitti yhdistää kaksi luonnonsuojelualuetta toisiinsa, Tonkkurinmäen ja Mustamäen luonnonsuojelualueet.

luonnonpaiva c

Tonkkurinmäen selänne upeine männikköineen.

luonnonpaiva d

Tämä selänne rauhoitettiin vuonna 1974 merkittävänä geologisena kohteena, luonnonmaiseman ja metsäkasvillisuuden suojelualueena.

luonnonpaiva e

Selänteen päälle kiipeämistä helpottaa muutamat portaat.

luonnonpaiva f

luonnonpaiva g

Selänteen korkein kohta on 143 m merenpinnasta. Komealle, tasaiselle kivelle nouseminen kannattaa, sillä maisema aukeaa kohti Kuopiota ja Kallavettä. Näköalapaikkoja löytyy lisää pitkin selännettä.

luonnonpaiva h

luonnonpaiva i

luonnonpaiva j

Retkipolku kulkee osin metsänhoitotietä, jolta poikkeava polku ei kovin hyvin hahmotu heikosti näkyvien merkintöjen takia. Tämä ongelma on hyvin monella retkeilyreitillä, ja saattaa usein eksyttää.
Polun varrella kohtaamme pikkuisen Joutenlammen.

luonnonpaiva k

Järeiden kuusten katveessa on turvallista kulkea, vaikka mistäpä sitä tietää, millaisia otuksia kivien takana kurkkii!

luonnonpaiva l

Tässä vaiheessa alkaa jo evästauko tulla mieleen, ja kaivataan tulevaa laavua.
Vaan laavu olikin niin miehitetty, että matkaa oli pakko jatkaa ja etsiä eväspaikka sammalkiviltä. Laavu on pikkutien päässä, joten sinne on helppo tulla vaikka autolla ja kuljettaa isommankin eväskuorman tulille.

luonnonpaiva m

luonnonpaiva n

Saavutimme lopulta Mustamäen luonnonsuojelualueen, jossa on useita katselupaikkoja kallioisilla jyrkänteillä. Mustamäki on suojeltu v. 1974 geologisena muodostumana ja metsäkasvillisuuden ja maiseman suojelualueena.

luonnonpaiva ooo

Kalliot nousevat nelisenkymmentä metriä järven pinnasta. Paikoitellen kalliot putoavat pystysuorasti veteen. Alla siintelee Mustajärvi.

luonnonpaiva p

Vihreässä sammalmetsässä virtailee metsäpuro. Sen värikkyys pysäyttää.

luonnonpaiva q

Kaupunki on hankkinut katselutornin v.2012, ja sieltäpä kelpaa maisemia tutkia ja kiikaroida.

luonnonpaiva r

luonnonpaiva s

luonnonpaiva t

Rytmikkäät kivet pistävät silmään retken loppupuolella.

luonnonpaiva u

Niittylahden retkeilyreitti alkaa ja loppuu tässä puuvanhuksen luona. Se on Kuopion kaupungin Harjulan tilalla kasvanut petäjäpuun latva. Harjulan tilan omisti eversti, ritari, Suomen sodan sankari C.L.Lode. Puu on ollut historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Kuopiossa. Sen ikä on arviolta 240 vuotta. Turvallisuussyistä se oli kaadettava v.2005, ja sen latvaosa on tuotu Niittylahteen, jonka takamaita Lode aikoinaan omisti. Tyviosa seisoo edelleen Kuopiossa Niuvantien risteyksessä.

Neulamäen luontopolut

16/11/2012

Neulamäen selänne on yksi Kuopion suosituimmista ulkoilu- ja virkistysalueista. Noin vuosi sitten sinne on uusittu kolme eri mittaista luontopolkua, jotka kulkevat suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualueella. Polkuja voi yhdistellä mielensä mukaan. Niin mekin teimme.

Helppokulkuinen polku alkaa Kolmisoppi-järven yhdestä kulmasta. Matkan varrella on alueen luonnosta kertovia opastauluja.

Kolmisoppi-Neulamäen alue on jo 1800-luvun lopulta asti tunnettu monipuolisena lehto- ja kalliokasvillisuudestaan.

Vuorilammesta Kolmisoppeen laskeva puro on marraskuussakin mielenkiintoinen.

Kallioperän liikahdusten seurauksena muodostui murtumalinjoja, joihin mannerjäätikkö aikanaan koversi rotkolaaksoja.

Vuorilampi ja sen puro ovat tällaisessa rotkolaaksossa. Lammen rannalla on tulipaikka retkeilijöiden käyttöön.

Suuri Neulamäki on noin 200m meren pinnan yläpuolella ja 120m Kallaveden pinnan yläpuolella. Kuvassa Vuorilampi.

Kuljimme vanhan metsän polkua ja yhdistimme sen Neulamäen kiertoon. Suokorven läpi päästään pitkospuita pitkin. Neulamäen kierto on noin 5,6km pitkä.

Polku nousee kuivemmille rinteille. Siirtolohkareet ovat kuin piilossa oleva kohtaamispaikka.

Ihastuttavat kallioimarteet eivät vähästä kylmästä hyydy.

Näistä lohkareista tulee väistämättä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä mieleen.

Vuoriperänniemen näköalapaikalta lounaaseen näkyy mm. Haminalahden maisemia ja Kallavesi.

Pian olemme Tervaruukin ulkoilumajan lähellä avonaisessa maisemassa, jossa kesällä kukkii niittykukkaset ja läheisen rannan sorsat tulevat ruokailemaan.

Sitten alamme kiivetä Neulamäen jyrkimmälle osalle.

Tuulenpuuska suihkuttaa puiden lumia päällemme.

Neulamäen alue on muodostunut Suomen kallioperän vanhimmista kivilajeista, jotka ovat yli 2500 miljoonaa vuotta vanhoja. Pääasiassa alue on pohjagneissiä.

Vuorilammen koillisrannan korkea jyrkänne on osa 2km pitkää jyrkänneketjua. Kalliojyrkänteessä ja sen alla on useita luolia. Vuorilammen pää näkyy puiden takana tummana.

Lumista kuusikkoa voisi katsella näiltä näköalapaikoilta pitempäänkin, mutta tuulinen sää vie eteenpäin.

Edelleen Vuorilampi siintelee tummana laaksossa ja kauempana Kallavesi.

Mäeltä laskeutumista on osin helpotettu puuportain. Sunnuntairetken aikana huomasimme, että ihmiset ovat löytäneet nämä polut ulkoilu- ja virkistymispaikakseen. Ja hienot on maisemat virkistäytyäkin!
Lehdon rehevät kasvit ja vanhan metsän lukuisat eläimet ovat taatusti elämyksellistä kokea yhdessä upeiden maisemien kanssa kesäiseen aikaan. Mutta poluille kannattaa lähteä aina kun vain pääsee.

Haminalahden kulttuuripolku

11/10/2012

Kuopion Haminalahdessa v.2006 avattu luontopolku kulkee von Wrightin taiteilijaveljesten kotimaisemissa. Nämä maisemat saivat olla myös kuuluisan “Taistelevat metsot”-taulun innoittajana. Haminalahti on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi v.1993.

Polku alkaa varsinaisesti Haminalahden leirikeskuksen pihasta ja kulkee jonkin matkaa kylätietä myöten ja sitten poiketaan metsään. Tässä metsäosuuden alkua.
Metso-logolla merkityllä, 3,1km pitkällä polulla pysähdytään nälöalapaikoilla, joista on näkymät Kallaveden Haminalahdelle.

Metsät ovat talousmetsiä, joten eri-ikäistä puustoa ja aukeampiakin paikkoja löytyy.

Kylän keskeisellä paikalla näkyvän pellon takana on edelleen Haminalahden Hovi, jonka von Wrightit omistivat v.1759-1911. Vilkas Karttulantie särkee hiukan idylliä.

Matkalla on opastauluja von Wrightien taiteesta ja niistä maisemista, sekä kulttuurista jotka vaikuttivat taiteen syntyyn. Jyrkänteet inspiroivat edelleen.

Lahden toisella rannalla on Hukanniemi, jossa on Haminavuori ja sen luonnonsuojelualue.

Vasemmalla näkyy Pirttisaari, takana Salonsaari, joka on kuulunut von Wrightien suvulle aikanaan, ja oikealla Hukanniemi.

Suopellonmäellä komealla jyrkänteellä on pöytä penkkeineen levähdystä ja eväitä varten. Kyllä näitä maisemia katselee mielellään rauhassa ja kiireettä.

Jylhät kalliot nousevat eteemme Aittakalliolla.

Kohta löytyy pieni luolakin.

Tästä pääseekin hyvin rappuja pitkin ylös. Hyvin hoidettu kohde.

Näin pienessä luolassa on tuskin ollut kenellekään suojaa. Mutta ainahan edes pieni “huone” on kiinnostava.

Toisaalta itse olen hiukan hulluna lohkareitten peittona olevista sammalista.

Kalliojyrkänteet jäävät.

Kulttuuripolun korkeussuhteet ovat vaihtelevat ja monipuoliset. Matka ei ole liian pitkä lapsillekaan, kun vain osaa pitää innokkaat kulkijat polulla. Leirikeskuksen pihassa on nuotiopaikka, laavu ja käymälä, mutta puita kannattaa olla itsellä mukana.

Rengasreitin jatkeeksi voi kulkea vielä 1,2km:n mittaisen piston Mustalahden rantaan, josta näkee Pirttisaaren huvilan, joka kuuluu yhä taiteilijaveljesten suvulle.

Puijo, pidä pintasi!

09/10/2012

Jo Z.Topelius on sanonut, ettei täyttä käsitystä Kuopion kauneudesta voi saada, ennen kuin on noussut tuolle kohoavalle harjalle… Puijo on yksi Suomen tunnetuimmista näköalapaikoista, jonka laki on 232m korkealla merenpinnasta. Puijolle perustettiin maamme ensimmäisiä luonnonsuojelualueita jo vuonna 1928. Aluekokonaisuutena se on harvinaisen monipuolinen mukaan lukien kasvit, linnut ja metsät sekä ikivanhat kalliot.

Nyt käynti Puijolla vei päivänpolttavaan puheenaiheeseen, Konttilaan, ja sen kiertävälle polulle. Konttilan kierto on 2,3km.

Vaikka polku onkin merkitty varsin hyvin viitoituksineen, niin Konttilassa ennenkäymättömälle sattui kuin sattuikin tulkintavirhe, ja niin oltiin menossa kohti Satulanotkoa. Sen huomasi metsän muuttumisena lehtomaisemmaksi.

Luonnontilainen metsä aamupäivän auringossa veti kyllä puoleensa.

Mutta palasimme takaisin paikkaan, missä tie vie Konttilaan, Puijon luonto- ja opastuskeskukseen.

Tila on keskellä Puijon selännettä. Vieressä sijaitsee kaksi luonnosuojelualuetta ja laajentumishalukas golfkenttä. Eihän näille pelloille!

Konttila on entinen pappilan torppa, joka edustaa perinteistä itäsuomalaista mäkiasututsta. Sen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Torpan nimi on alunperin ollut Kokonmäki.

Tilan rakennuksia on kunnostettu pääosin EU-rahoituksella v. 2002-2004. Peltoa on kolme hehtaaria. Tilalla on yksityisyrittäjä, jonka palveluihin kuuluu mm. ulkoilukahvio, kotieläimiä ja kesäaikaan luontonäyttely.
Jos golfkenttä laajenee Konttilan pelloille, säilyykö perinteen tuntu, vanha aika?

Konttilasta polku jatkuu mehevään luontoon.

Vaikka kaupunki on aivan lähellä, täällä voit rauhoittua ja uppoutua luonnontuntemuksiin.

Näissä tunnelmissa väitän olevan enemmän aitoutta kuin millimittoihin ajetulla viheriöllä.

Lopulta pujahdetaan metsästä Puijon hyppyrimäen viereen, josta avautuu näkymät Kallavedelle. Vanhat ikikalliot tervehtivät meitä rinteessä, meitä, joille vieläkin on epäselvää, mitä haluamme jättää perinnöksi tuleville polville.

Konttilan kierron lisäksi Puijolla on kaksi muuta luontopolkua, Puijon polku ja Kokonmäen kierto, molemmat noin 2km. Muita ulkoilureittejä löytyy kiitettävästi. Joka tapauksessa Puijo on paljon: näköalapaikka, ulkoilu- ja virkistysalue, talviurheilukeskus, lehtokeskus, kansallismaisema, ja paljon muuta.